Syyskuussa vuonna 2002 suoritetun inventointikurssin yhteydessä löytynyt kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rankilan kylässä, Ingarskilaån uomasta 700-800 m pohjoiseen sijaitsevan peltoalueen pohjoisreunassa kohoavalla terassilla ja rinteessä. Arvioitu laajuus on 100x230 m luokkaa. Löytöinä on myöhemmän kivikauden keramikkaa, ainakin nuora- ja Kiukaiskeramiikkaa, kiviesineitä ja -iskoksia, piiesine ja -iskos, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Paikalla käytäessä oli pelto kynnettynä mutta kynnös oli melko tuore eikä sade ollut sitä "pessyt". Paikalla on rinne 20–25 m korkeustasojen välillä. Sen yläpuolella rinne loivenee lähes tasanteeksi ja alapuolella tasaiseksi pelloksi. Maaperä on ylärinteessä hiekkaa ja alarinteessä se vaihettuu siltiksi ollessa alapuolisella peltotasanteella lähes savea ja varsin kosteaa maaperää. Kaakossa maaperä muuttuu hienoaineksisemmaksi ja moreeniksi myös peltorinteen yläosissa.
Koska kynnös oli melko tuore, oli löytöhavaintoja hyvin hankala saada. Putkilinjan alue liepeineen katsottiin erittäin tarkasti ja muuta aluetta viitteellisemmin. Peltorinteen alaosasta - vielä rinteestä - löytyi pari kvartsi-iskosta alueen keskiosasta noin 21–22 m korkeustasoilta. Alueen kaakkoisosassa, missä rinne kääntyy pohjoiseen eli itään viettäväksi ja alaosiltaan loivemmaksi ja missä maaperä vaihettuu moreeniksi, löytyi rinteestä n. 22,5 - 25 m korkeusväliltä useampi kvartsi-iskos, kyseisen tason alapuolelta ei mitään havaintoja todella tarkasta havainnoinnista huolimatta. On ilmeistä että rinteen alaosan kvartsit ovat valuneet paikalle ylempää. Topografisten havaintojen mukaan - jos vielä oletetaan muinaisrantatörmän loiventuneen pitkäaikaisen kyntämisen seurauksena - asuinpaikka sijoittuisi n. 23–26 m tasoille, ei alle 22 m tasolle, missä maaperä jo saveksista, liejuista ja kosteaa.
Asuinpaikan lounaisrajaus on epäselvä. Samoin kaakkoisraja, kaakkoisosasta pohjoiseen tien hieman pohjoispuolelle n. 25 m tasossa on epäselvä. Tien eteläpuolella ei asuinpaikkaa kuitenkaan ole - mitään ei siellä havaittu. Tien pohjoispuolista loivaa peltorinnettä ei tarkemmin voitu havainnoida, koska se nurmella. Maaperä siellä kuitenkin jo hienoaineksista moreenia, joten oletus on, että asuinpaikka ei ulottuisi tien pohjoispuolelle sen kaakkoispäässä. Täysin varmaa se ei kuitenkaan ole. |
tillbaka
Inkoo-Siuntio- Maakaasuputkilinjausten muinaisjäännösinventointi, Inventointi 2012 Timo Jussila
