Pyyntikuopat sijaitsevat Syvän ja Matalan Löytöjärven välistä kulkevalla Nuolisärkällä. Särkkä on runsaan kolmen kilometrin pituinen, suurimmaksi osaksi melko kapea ja korkea. Itäpäässä särkkä laajenee 0,3 x 0,9 km kokoiseksi kumpuilevaksi Nuoliharjuksi. Särkän molemmilla puolilla on suo. Särkkä kasvaa mäntymetsää ja sitä pitkin kulkee ulkoilureittinä käytetty polku. Löytöjärvien välissä, kohdassa, jossa harju on kapea ja korkea, on heti polun pohjoispuolella mahdollinen pyyntikuoppa. Polku on tuhonnut sen eteläreunaa. Kuopan läpimitta on vajaat 4 m ja syvyys noin 0,6 m.
Löytösuo SW:
Järvien itäpuolella särkkä madaltuu ja siitä lähtee kuiva kannas pohjoiseen. Tämän kannaksen itäreunan kohdalla, heti polun eteläpuolella on matala, epäselvä painanne. Sen halkaisija on noin 3 m ja syvyys 0,2 m. Tästä 10 m luoteeseen, polun pohjoispuolella on kaksi epäselvempää painannetta.
Nuolihajru W
Runsas kilometri Löytöjärvestä itään, kohdassa, jossa Löytöjoki laajenee pieneksi lammeksi, särkkä alkaa laajentua Nuoliharjuksi. Särkkä on tässä laeltaan melko tasainen, noin 25 m levyinen. Tasanteen itäpuolella on suppakuoppa. Suppakuopan länsityvestä kymmenisen metriä länteen ja muutama metri laen eteläreunasta pohjoiseen, tasaisella maalla on hyvin selvästi erottuva noin viiden metrin läpimittainen ja 0,6 m syvyinen kuoppa
Nuoliharju NW
Aivan suppakuopan reunalla, edellisestä kuopasta noin 40 m luoteeseen on noin 4 m läpimittainen ja 0,5 m syvyinen kuoppa. Polku kulkee sen yli.
Yksi kuopista on tutkittu 1990-luvulla (Korteniemi ja Suominen 1998), minkä perusteella tiedetään, että pyyntikuoppajärjestelmä - tai ainakin tutkittu kuoppa - ajoittuu mesoliittisen kauden alkuun. Inventoinnissa 2014 dokumentoitiin kolme pyyntikuoppaa, katso alakohteet. |