Kohde sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla, etelään pistävällä niemellä. Niemen länsipuolelta laskee järveen Myllyoja, jonka matalat rannat ovat soistuneet suhteellisen laajalti. Itse niemi on laakea, paikoin kosteahko ja soistunut. Rannassa on komea rantavalli, noin 1 m korkea ja 8 m leveä. Löydöt (kvartsia, Poutiainen 2003) kerättiin rantavallin päältä ja sen takaa paljaiksi kuluneista kohdista, noin 4 x 8 m kokoiselta alueelta. Maalaji paikalla on hiekkaa, puusto mäntyä ja koivua.
Kohteessa tehtiin tarkkuusinventointi v. 2021, jossa todettiin, että Saarijärven pohjoisrannalla oleva, 6–8 metriä leveä, rantavalli on hienoa hiekkaa ja kauttaaltaan kulunut paljaaksi, turve-kerrosta ei ole lainkaan, hiekan päällä on hieman neulasia ja muuta kariketta. Paikka on Metsähallituksen retkeilykohde ja vallin päällä on hirsistä tehtyjä penkkejä ja pöytiä ja länsiosassa on nuotiopaikka. Vallin pinnalta ei havaittu löytöjä, sitä tarkasteltiin noin 70 metrin matkalta. Rantavalliin ja sen taustalla olevalle hieman soistuneelle alueelle kaivettiin 30x30 cm kokoisia koekuoppia 15 kpl. Kuopista ei tullut löytöjä, ainoa havainto mahdollisesta muinaisjäännöksestä tuli koekuopan 8 yläosasta, jossa havaittiin punaiseksi palanutta hiekkaa kuopan yläosassa. Kuoppa sijaitsee samalla paikalla kuin Hannu Poutiaisen poimimat kvartsit. Muissa vallin päälle kaivetuissa koekuopissa oli kerrostunutta puhdasta hiekkaa. Rantavallin taakse kaivetuissa kuopissa oli normaali podsolimaannos, turvekerros oli melko paksu.
Mahdolliset esihistorialliset asuinpaikkakerrokset ovat todennäköisesti eroosion pois kulut-tamia, joten kohde arvioitiin inventoinnin perusteella löytöpaikaksi. |
tillbaka
KM33979:1 Asuinpaikkalöytöjä Myllyoja
