Forsbyn (Koskenkylän) vanha rautaruukki on sijainnut Pernajanlahteen laskevan Forsbyjoen kahden alimman kosken rannalla, suuren rantatien varrella. Vuonna 1682 Kreivi Lorenz Creutz sai luvan perustaa Forsbyn ruukin Forsbyn rälssisäterin maille Pernajaan. 1700-luvun lopun kartta-aineiston perusteella Forsbyn teollinen toiminta keskittyi kahden, noin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevan kosken rannalle (ylä- ja alaruukki).
Forsbyn alaruukki oli ruukkitoiminnan varsinainen keskus. Raudantuotantokeskuksiin liittyviä rakenteita on sijainnut kosken molemmin puolin. Malmi Forsbyn ruukille saatiin Dannemorassa sijainneesta Björstan kaivoksista ja Tukholman saaristossa sijainneesta Utöstä. Masuuni rakennettiin uoman itärannalle alun perin 1680-luvulla ja uudelleen vuonna 1739. Rautaruukin toiminta Forsbyssä lakkasi vuonna 1828. Ruukin perustamisen yhteydessä vuonna 1682 ruukin yhteyteen rakennettiin todennäköisesti heti saha, mutta virallisesti saha perustettiin vasta vuonna 1736. Forsbyn ruukki louhitutti myös hopeaa. Koskenkylän hopea mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1607, viimeisen kerran hopeaa louhittiin 1700-luvun puolivälissä. Forsbyn ruukkitoimintaa ei enää jatkettu kun ruukki myytiin vuonna 1832. Alaruukin rannoilla teollinen toiminta jatkui kun 1870-luvulla paikalla aloitettiin uudelleen sahatoiminta.
Kohteen sijaintitieto (masuunin paikka) on esitetty pistemäisenä. Vielä vuonna 1982 masuuniin liittyviä rakenteita oli havaittavissa maastossa. Nykyisin alaruukin alue on todennäköisesti suureksi osaksi tuhoutunutta. Rakenteet ovat peittyneet tai tuhoutuneet myöhempien teollisuusrakennusten ja 1990-luvulla kosken ennallistamisen ja kalaportaiden rakentamisen yhteydessä. Forsbyn ruukkialue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi
Skapat: 3.4.2003 Senaste förändring: 10.5.2010
Undersökningar
Georg haggrén ja Päivi Hakanpää inventering 2002
Skapat: 16.10.2006
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.