Mesbackan yksittäinen uuni sijaitsee noin 200 metriä Mesbackan tilan länsipuolella, pellon takana, metsänrajassa. Lehdettömään aikaan uuni näkyy Hallapuro-Sääksjärvi -tielle.
Uuni muodostaa noin pari metriä korkean ja noin 13 -14 metriä leveän kummun, jonka yläpuolelle nousevat uunin harjat. Kumpu on muodostunut pääasiassa kalkinpoltosta jääneestä jätekivestä, mutta siihen on kasattu myös maata uunin ympäriltä. Uunin edustalla jätekivi muodostaa matalan puolikaaren muotoisen terassin. Uunin seinämien yläosat ovat pahasti rapautuneet, ja osa kivistä on pudonnut uunin sisään. Seinämät ovat osittain lasittuneet, minkä lisäksi niihin on jäänyt poltettua kalkkia. Seinät ovat korkeimmillaan sivuilla, kun taas takaseinä on noin puoli metriä sivuseiniä matalampi. Varsinaista arinarakennetta uunissa ei ole näkyvissä, mutta maassa on kuitenkin ratakiskon kappaleita yms. palanutta rautaa. Uunin pesä on pohjamuodoltaan kulmikas.
Uunilla tavatun Aimo Mässbackan mukaan uuni lienee rakennettu vuosisadan vaihteessa. Tiettävästi kalkinpolton on paikalla aloittanut Mässbackan äidin isä, Jussi Mässbacka. Uunia on sen jälkeen laajennettu useasti, ja viimeksi siinä on kalkkia poltettu 1950-60 -luvuilla. Uunia on myös vuokrattu ulkopuolisille polttajille. Aimo Mässbackan mukaan uunin vuokraajana on ollut ainakin Jussi Kaunisto Tuomaalan talosta, Sääksvedeltä.
Aimo Mässbacka kertoi uunin edustalla lisäksi olleen ladon, josta ei kuitenkaan ole säilynyt jälkeäkään. Latoa käytettiin Mässbackan mukaan uunissa poltetun kalkin välivarastona, mutta myös suolta nostetun rahkasammaleen varastointiin. Sodan aikana ladossa varastoitiin ja käsiteltiin kansanhuollon ulottumattomissa eläinten taljoja. Taljojen karvanpoistoon käytettiin omaa kalkkia, vaikka uunissa tuotettu kalkki muuten pääasiassa myytiinkin muualle.
Uunia ympäröivien kaivantojen Aimo Mässbacka epäili syntyneen uunin rakentamiseen tarvitun hiekanoton yhteydessä. Uunin edustalla ollut veden täyttämä kuoppa on mahdollisesti kaivettu vesikuopaksi. Mesbackan mukaan vettä on tarvittu uunin tiivistämiseen käytetyn kalkkirapin valmistukseen ja kalkin sammuttamiseen.
Peruskarttaan uunin sijainti on mahdollisesti merkitty noin 20 metriä sivuun, sillä palstojen 12:3 ja 12:8 välinen raja kulkee Aimo Mässbackan mukaan uunin poikki. Myös rajat saattavat olla väärin merkittyinä peruskartalle. Kohteen koordinaatit on kuitenkin laskettu karttaan merkityn sijainnin mukaan. |
tillbaka
Koordinater
Vesterpakka, Inventointi 1995 Karim Peltonen