Kohde sijaitsee Laajasalossa, Koirasaarentien luoteispuolella, parisataa metriä Tahvonlahden pohjukasta luoteeseen. Stansvikin rautamalmi löytyi vuonna 1766, ja jo samana vuonna louhittiin suoraan kalliojyrkänteestä 3000 kippuntaa eli noin 510 tonnia malmia, josta ainakin osa sulatettiin Skogbyn ruukissa. Ensimmäisen vuoden jälkeen louhinta keskeytyi pariksikymmeneksi vuodeksi. Seuraavat louhintayritykset tehtiin 1787-1788 ja 1796-1797, jolloin louhittiin 2800 kippuntaa eli noin 476 tonnia malmia, jota sulatettiin ainakin Fagervikin ja Teijon ruukeissa. Vuonna 1827 kaivos avattiin jälleen, jolloin louhittiin 440 kippuntaa eli 75 tonnia malmia, joka sulatettiin Leineperin masuunissa. Varsinainen kaivostoiminta päättyi 1839, mutta vielä kymmenkunta vuotta myöhemmin poimittiin alueelle jääneistä kivikasoista malmia Vantaan masuunille. Stansvikin malmiesiintymä on ollut jo 1800-luvulta lähtien mineralogisen tutkimuksen ja harrastuksen kohteena. Rautamalmin lisäksi Stansvikistä on löytynyt myös muita teollisuusmineraaleja sekä mineralogisia erikoisuuksia. (Saltikoff et al. 1994:38-41.)
Kantakartan perusteella esillä on neljä isoa ja syvää kuoppaa 35x15 metrin kokoisella alueella. Kaksi kallion ylärinteessä korkeudella 17-19 m mpy (4,6x2,5 m ja 6,7x4,8) ja kaksi jyrkän rinteen alareunassa 9-10 m mpy (6,5x4,3 ja 5,9x3,1 m). Koordinaatit ovat keskimmäisen kuopan kohdalta. |
tillbaka
Koordinater