Santahaminan satamapaikka (”Sant havene”) mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1423. Santahaminan satamapaikasta on useita tietoja 1400-luvulta ja 1500-luvun alusta. Sandhamn-nimi sisältää sanat sand, hiekka, ja hamn, satama ja on typistynyt alkuperäisestä asustaan Sandöhamn. Ensimmäinen varma viite pysyvästä asutuksesta Santahaminassa on vuodelta 1509, jolloin 29.huhtikuuta päivätyssä kirjeessä esiintyy perämies ”Erich j Sandhamffn”, jolla kerrotaan olevan vaimo ja lapsi.
Santahaminaa ei löydy Porvoon läänin 1540-luvun maallisten verojen luetteloista. Vuonna 1548 laaditun Porvoon läänin kymmenysluettelon mukaan maksoi Santahaminasta veroa seitsemän talonpoikaa (Anders Olofsson, Michel Larsson, Simon Nilsson, Mats Persson, Anders Persson, Nils Nilsson, Hans Halfvarsson) . Vertaamalla nimiä Porvoon läänin maakirjoihin käy ilmi, että talonpojista kolme ensimmäistä on asunut Santahaminassa ja neljä jälkimmäistä Degeröbyssä. Helsingin kartanon ja voutikunnan tilikirjaan 1555–1556 on merkitty nokkaverojen maksajiksi Santahaminasta Simon Persson ja Hans Larsson. Samalta vuodelta olevaan Helsingin voutikunnan tilikirjaan on merkitty Santahaminassa asuneet perämiehet Erich Persson ja Hans.
Kylä on luultavasti sijainnut Papinlahden pohjukassa. Kyseistä kohtaa on voimakkaasti muokattu ja tasoitettu. Paikalla on sijainnut rakennuksia ja viljelmiä 1800-luvulla. Alkuperäinen topografia on muuttunut myös lahdenpohjukkaan rakennetun varastorakennuksen ja voimakkaasti pengerretyn tien myötä. Papinlahden, Hauteralahden ja Likolammen rannoilla on havaittavissa useiden rakennusten jäännöksiä, jotka ovat on betonin käytöstä ja kivien lohkomisesta päätellen nuoria, 1800-1900-luvuilta. Alueen jatkuva käyttö ja maastonmuokkaus ovat tuhonneet kohdetta, mutta on mahdollista että maan alla on säilynyt kylätonttiin liittyviä rakenteita tai kerroksia.
Kohteeseen liittyy neljä erilliskohdetta. Papinlahden pohjoisrannalla on kiviaidan reunustama entinen pelto ja kiviholvikellari. Papinlahteen johtavan tien reunassa on vanha maakellari. Lahden pohjukassa olevan hiekkakentän itäpuolella sijaitsee lisäksi mahdollinen uunin perusta ja mahdollinen kivijalka. |