Helsingfors
fast fornlämning
Hertonäs gård (Herttoniemi)	1000001684
Typ:	boplatser     herrgårdar
Datering:	historisk
Identifierare:	rälssisäteri
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 6673867 Ö: 391482 YKJ N: 6676670 Ö: 3391608 ETRS89/WGS84 Lat: 60.18719385° Lon: 25.04319839° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 11.2316' Lon: 25° 2.5919' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 11' 13.8979" Lon: 25° 2' 35.5142"

Beskrivning

Porvoossa tutkintakäräjillä 27.2.1405 lautamiehenä istunut Laurens Hertoghe on mahdollisesti kotoisin Herttoniemestä. On oletettu, että Hertonäs olisi saanut nimensä lisänimestä Hertoghe, herttua. Kylän nimi esiintyy historiallisissa lähteissä varmuudella ensimmäisen kerran vuonna 1509. Herttoniemi oli rälssin hallussa 1500-luvulla, ja sitä ei mainita Porvoon läänin maallisten verojen luetteloissa 1540-luvulla. Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon on kirjattu kylään neljä talonpoikaa: Mortt Lydigsson, Mats Jonsson, Eric Philpusson ja Anders Jonsson. Jaakko Teitin mukaan Herttoniemen kylässä oli yhteensä viisi veromarkkaa maata. Ensimmäinen Herttoniemen aluetta tarkasti kuvaava kartta on laadittu 1730–ja 1750-luvuilla. Herttoniemen alueella oli tuolloin neljä tonttimaata: August Ehrensvärdin hallinnoima kartano, kaksi lampuotitaloa, kolme torppaa ja käytöstä jäänyt Båtsvikin vanha tonttimaa. Båtsvik laskettiin uuden ajan alussa omaksi kyläkseen. Herttoniemen vanha kartano on sijainnut Tiiliruukinlahden luoteisrannalla, noin 300 metriä 1810-luvulla käyttöönotetusta kartanon nykyisestä päärakennuksesta etelään. Paikalla on tänä päivänä kaksi koulurakennusta ja omakotitalo. Koulun ja omakotitalon pohjois- ja koillispuolella sijaitsevalla niityllä ja uuden kartanon metsäisillä puistoalueilla on voinut säilyä jälkiä kartanon vanhimmista vaiheista. Nils Westermarkin vuonna 1752 laatimalle kartalle on merkitty rakennuksia myös kartanon ohi kulkevan tien länsipuolelle. Nykyisen Linnanrakentajantien vierellä lännessä erottuu tänä päivänä rakennuksen perustuksiin viittaavaa maanmuokkausta ja terassointia. Inventoinnin aikana korkea aluskasvillisuus haittasi havaintojen tekemistä. Nykyisen Herttoniemen kartanon päärakennuksen kohdalla 300 metriä pohjoiseen tehtiin vuosina 2006-2007 arkeologisia kaivauksia 1800-luvun alkuun toimineen fajanssitehtaan kohdalla.

Skapat: 3.4.2003 Senaste förändring: 3.5.2017

Undersökningar

Ulrika Rosendahl inventering 2003

Anmärkningar: Nyländska sätes- och kungsgårdar från medeltid och 1500-tal.

Skapat: 11.7.2007

V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventering 2011

Skapat: 31.10.2011

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

Länkar till Museiverkets övriga material

Register för arkeologiska projekt  Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen   Kulturmiljöns undersökningsrapporter / arkeologi  Helsingin keskiaikaiset ja uuden ajan alun kylänpaikat 2011. Inventointiraportti; Inventointi; 2011

kopiera länken till denna sida: