Viikki mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran mahdollisesti jo vuonna 1417. Östervikby ilmestyy lähteisiin vuonna 1513. Östervikbyssä oli vuonna 1543 12 talonpoikaa (Mats Olsson, Henrik Pärsson, Pär Andersson, Olof Mårthensson, Mats Mickelson, Knut Larsson, Clemet Pärsson, Nils Pärsson, Henrik Henriksson, Lasse Pärsson, Mats Olsson, Mickel Philpusson), jotka maksoivat yhteensä viisi täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä talonpojista kuusi oli ns. ulkokylänmiehiä (50 % veronmaksajista/ 40 % kylän täysveroista). Kylän tyhjeneminen oli siis mahdollisesti alkanut jo ennen kuin se joutui Viikin latokartanon alle vuonna 1550 ja katosi ajan kuluessa lopullisesti. Vielä vuonna 1593 mainitaan kuitenkin neljä Viikin latokartanon alla olevaa Östervikin savua.
Östervikbyn mahdollinen sijaintialue on kuvattu Lars Forsselin vuonna 1687 laatimalle Viikin latokartanon kartalle. Kartalle on merkitty Latokartano ja useita torppia. Seuraava kartta Viikistä on vuodelta 1781. Östervikbyn keskiaikaista paikkaa ei tunneta. Forsselin kartan peltojen perusteella on mahdollista tehdä varovaisia päätelmiä vanhojen tonttimaiden sijainneista. Viikin Latokartanon tienoo nykyisen Viikinkaaren länsipäässä sopisi jokseenkin hyvin Östervikbyn paikaksi. Latokartano ja sen pohjoispuolinen torppa olivat vuonna 1687 selvästi peltojen keskellä. Latokartanon viereinen mäki oli vielä vuonna 1846 Bybacken.
Viikin Latokartanon paikalla on nykyään Viikin kartano rakennuksineen. Kartanon päärakennus on peräisin 1830-luvulta. Kartanon eteläpuolella on puisto. Vaikka kartano on nykyään tiiviisti rakennetun Viikin tiedepuiston keskellä, se on säilyttänyt vanhan ilmeensä ja on mahdollista, että puistossa, talojen väleissä ja pihoilla on maan alla jäljellä vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
tillbaka
MV/128/05.01.02/2020 HELSINKI, Viikin latokartano, Viikinkaari 8, uusi vesijohtolinja ent. tallirakennukseen
