Baggböle esiintyy historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417 . Kylässä oli vuonna 1540 viisi talonpoikaa (Lasse Andersson, Henrick Nilsson, Thomas Larsson, Erick Andersson, Michel Pärsson), jotka maksoivat yhteensä 4 1/4 täysveroa. Kylässä oli vuonna 1556 viisi talonpoikaa. Kylännimi pohjautuu talonnimeen, joka sisältää lisänimen Bagge.
Baggbölen vanhin kartta on laadittu 1760- ja 70-luvuilla. Kylässä oli tuolloin viisi tilaa. Murmästars (Mårten Hinric Halon ja Mats Petterson), Clasas (Michael Andersson) ja kahteen osaan jaettu Prästbacka (Mats ja Erich Andersson) sijaitsivat ryhmänä, kun taas kruunun puustelli Lantmätars (Fredrich Hindersson) seisoi erillään yksinäistalona.
Baggbölen 1760 – ja 70-lukujen kylänpaikka on edelleen pääosin käytössä. Uudempi maankäyttö on tuhonnut suuren osan vanhasta tonttimaasta. Alueella on mm. koulu ja eriaikaisia omakotitaloja. Clasasin tontti eli nykyinen Pakintalo on museoitu 1700-luvun asuun. Kylän itäisten tonttien Clasasin ja Murmästarsin välissä on tontiksi sopiva rinteen päällä sijaitseva ihmisen muokkaama niittyterassi. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana tiheän heinikon vuoksi huonot. Alueella havaittiin kuitenkin joitakin mahdollisia rakennuksien pohjia, joiden luonteen selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia.
Baggbölen kylänpaikan itäpuolella sijaitsevan rinteen yläosassa on ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden jäännöksiä. Juoksuhaudat ja tuliasemat on täytetty maalla, roskilla ja raivausjätteellä, ja niistä on näkyvissä vain heikkoja merkkejä.
Lännessä erillään sijaitseva Baggbölen Landmätersin tontti on tuhoutunut ensimmäisen maailmansodan aikaisissa linnoitustöissä. Paikalla on tykkipatteri 83 (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000013688).
Skapat: 3.4.2003 Senaste förändring: 11.12.2017
Undersökningar
V.-P. Suhonen arkivstudie 2010
Skapat: 22.10.2010
V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventering 2011
Skapat: 31.10.2011
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.