Tomtbackaby mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1511. Kylännimi sisältää appellatiivin tomt, tontti. Kylässä oli vuonna 1540 viisi veronmaksajaa (Jacop Larsson, Henrik Andersson, Jöns Larsson, Hans Pärsson, Olof Ruut), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa . Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan kylän kuudesta talonpojasta peräti viisi oli ulkokylänmiehiä (83 % veronmaksajista/ 67 % täysveroluvuista) eli he asuivat muualla kuin Tomtbackassa. Kylä on siis mitä ilmeisimmin ollut pääosin autiona jo 1540-luvulla. Tomtbackaan on Helsingin vuoden 1556 voutikunnan tili- ja maakirjassa laskettu naapurikylät Nackböle ja Granböle. Tomtbackan tilanne on kuitenkin pysynyt muuttumattomana. Creutzhammar-suku muodosti 1500-luvun lopulla Tomptbackasta säterin.
Tomtbackan vanhin kartta on vuodelta 1691. Kartano sijaitsi tuolloin Vantaanjoen rannalla. Hieman lännempänä olevalla mäellä sijainnut vanha talonpoikaskylän paikka oli tuolloin ilmeisesti tyhjillään.
Tomtbackan Kellarimäki vaikuttaa topografiansa perusteella vanhalta kylänpaikalta. Mäen yli kulkee länsi-itäsuuntainen Kuninkaantammentie. Kellarinmäki on vaurioitunut pahoin uudemman maankäytön seurauksena. Keskiaikaisen kylän potentiaalisin sijaintipaikka, suojainen etelärinne on aivan sen länsipäätyä lukuun ottamatta täysin tuhoutunut. Alueella on raskasrakenteisia maatalousrakennuksia, maata on myllätty, kasattu ja siirretty pois. Vanhoja kylään liittyviä kulttuurikerroksia ja rakenteita on saattanut säilyä Kellarimäen länsiosassa ja pohjoisessa Kuninkaantammentien pohjoispuolella pellolla olevan terassin kohdalla. Aivan tonttialueen länsipäässä on näkyvissä mahdollinen isoista harmaakivilohkareista (halk. suurempia kuin 0,5 m) koostuva rakennuksen perustus.
Skapat: 3.4.2003 Senaste förändring: 11.12.2017
Undersökningar
V.-P. Suhonen arkivstudie 2010
Skapat: 22.10.2010
V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventering 2011
Skapat: 31.10.2011
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.