Dickursby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1501. Kylässä oli vuonna 1540 12 talonpoikaa (Per Olsson, Olof Olsson, Nils Pärsson, Lasse Eriksson, Mikel Nilsson, Lasse Jönsson, Henrik Öriansson, Henrik Pärsson, Nils Morthensson, Simon Matsson, Michel Persson, Päder Jönsson), jotka maksoivat yhteensä seitsemän täysveroa. Yksi talonpojista (Olof Olsson) oli Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan ulkokylänmies . Kylän tilaluku nousi vuoteen 1556 mennessä 14:n ja täysveroluku kahdeksaan.
Dickursbyn vanhin kartta on vuodelta 1706. Kylässä oli tuolloin 11 tilaa jakaantuneena neljälle tonttimaalle. Niistä eteläisin, kahden talon Skäggas, sijaitsee Vantaanjoen eteläpuolella, nykyisen Helsingin kaupungin alueella. Skäggas mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vasta 1600-luvun alussa. Ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että tonttimaan historia ulottuisi keskiajalle. Skäggas-nimi pohjautuu alkutaloon, jonka isännällä on ollut liikanimi ”skägge”, partainen.
Dickursbyn Skäggas on autioitunut 1900-luvulla ja se on pääosin tuhoutunut kehätien ja ympäristön teollisuusrakennusten rakentamisen yhteydessä. Lännessä sijaitsevassa pienessä metsikössä on jäljellä tonttimaan viimeiseen käyttövaiheeseen liittyvien rakennusten jäännöksiä (betonikivijalka, uunin pohja, kuoppa). Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana suhteellisen hyvät, aluskasvillisuus ja puista pudonneet lehdet heikensivät kuitenkin jonkin verran näkyvyyttä. |