Kalmoniemi sijaitsee Tiilikkajärveen etelästä pistävän kapean harjun kärjen tuntumassa.
Kohdassa 7062348/3564100 harjun laella todettiin harjun suuntainen painanne, joka on kooltaan 1,9x0,8 m, syvyys 30 cm. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa tuli vastaan 85 cm:n syvyydellä alkuperäisestä maanpinnasta mitaten heikkokuntoisia luita. Hautauksen suunnaksi mitattiin noin 375 (pään suunta). Vasemman reisiluun päällä oli säilynyt puujäännöstä, jossa syyt olivat hautauksen suuntaisesti. Reisi- ja sääriluut otettiin talteen.
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, pitkässä ja kapeassa Kalmoniemessä, joka on rajattu lähes 700 metrin pituudelta muinaisjäännösalueeksi. Vuoden 2024 inventoinnissa aluetta käytiin läpi hautakuoppien toteamiseksi, mutta tehtävä osoittautui hankalaksi ja tulokset epävarmoiksi. Oletus oli, että Laakson ja Ruohosen inventoinnin kymmenet hautaukset erottuisivat maastossa edes jollain tavalla, mutta selviä kuoppia oli hyvin vaikea havaita. Muutama hieman selvempi ja syvempi suorakaiteenmuotoinen noin 1,5–2 metriä pitkä ja puolisen metriä leveä kaivanto havaittiin, mutta osa muista havaituista kuopista vaikutti ennemminkin tuulenkaatojen aiheuttamilta (pitkulainen kuoppa, yksipuolinen valli) tai luonnollisilta epätasaisuuksilta maastossa.
Tiilikkajärvellä ei ole tiettävästi ollut juurikaan asutusta historiallisena aikana eikä asutuksesta ole löytynyt merkkejä inventoinneissakaan, joten väestöä ei ole ollut paljoa ja hautoja ei ehkä ole kymmenittäin vaan selvästi vähemmän. Niemen harjanteen yläosa on myös hyvin kivistä ja hautaukset on luultavasti kaivettu niemen alarinteille lähemmäs järveä kuin kiviselle harjanteelle, joten muinaisjäännösalueen rajaus vaatisi myös tarkennuksia. Hautauksia niemessä varmasti on, se on todettu jo Laakson ja Ruohosen inventoinnissa, jossa hautakuopasta löytyi ihmisluita. Hautojen etsiminen ja todentaminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. |