Kylämäki sijaitsee Kehä II:n länsipuolella peltojen ympäröimänä. Kehä II on pahoin rikkonut Bengtsbyn/Smedsbyn, Dåvitsbyn ja Hemtansin kylämäkien sekä niitä ympäröivän viljelysaukean yhtenäisen kulttuurimaisemakokonaisuuden.
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Hemtansin kylässä oli kolme taloa. 1600-luvun alussa taloja oli enää kaksi: Storhemtans ja Lillhemtans. Lillhemtans siirrettiin 1700-luvun lopulla parin kilometrin päähän, mutta Storhemtansin talo sijaitsi vanhalla kylämäellä vuoteen 1985, jolloin se purettiin. Kylä on syntynyt ilmeisesti vasta myöhäiskeskiajalla ja sen emäkylä on mahdollisesti Bengtsby. Vanha tonttimaa on ollut Storhemtin talon kohdalla.
Vuonna 2014 löytyi sulanut metallinkappale (tinaa tai hopeaa) ja kupariseosmetallisen renkaan katkelma metallinilmaisimella muutaman kymmenen metriä kylätontin rajauksesta pohjoiseen. Löytöjä ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuvat). Pellossa näkyy myös sulanutta lyijyä ja tinaa sekä pajakuonaa. Löytöpaikan koordinaatti (arvioitu ilmakuvasta) p=6675290, i=374500.
Anmärkningar: Kohde 22. Tarkastuksen yhteydessä paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joiden koot olivat n. 50 cm x 50 cm. Koekuoppien sivut olivat pääilmansuuntien suuntaiset.
Koekuoppa 1 kaivettiin mäen laelle, vanhan valokuvan mukaan aivan vuonna 1985 puretun päärakennuksen itäpuolelle, jossa on tasanne. Kuoppaa kaivettiin 20 cm syvyyteen, jossa vastaan tuli tiivis kivikerros. Maa oli tummanharmaata kuohkeaa multamaata.
Koekuoppa 2 sijaitsi edellisestä n. 30 m itään rinteessä. Kuoppa kaivettiin 36 cm syvyyteen, jossa vastaan tuli kellertävänruskea, puhdas savensekainen hiekka. Kuopan maa-aines oli kuohkeaa, peltomaan tuntuista, savista, tummanharmaata ja vähäkivistä multaa. Koekuopan kodhalla oli vain muutaman sentin paksuinen turvekerros.
Koekuoppa 3 sijaitsi mäen pohjoispuolella pellon reunasta n. 10 m etelään. Koekuopan syvyys oli 30 cm. Maa-aines kuopassa oli savista multaa, joka oli erittäin kuivaa, vaikka paikalla oli satanut runsaasti edellisenä päivänä. Kuopan pohjalla oli vaalea puhdas savi.
Skapat: 8.4.2004 Senaste förändring: 19.10.2006
Erkki Härö inventering 1991
Anmärkningar: Kohde 144.
Skapat: 19.10.2006
Päivi Hakanpää inventering 2005
Anmärkningar: Kohde 13. Mäen koillisosassa sijaitsi kahden puretun rakennuksen kivijalat ja mahdollisesti kellarin perustukset. Rakennukset on purettu 1985. Kivijalat liittyivät 1930-luvulla rakennettuun päärakennukseen ja todennäköisesti 1800-luvun siipirakennukseen. Päärakennuksen paikalla on sijainnut aiemminkin jo talo. Mäen keskiosan etelään aukeavan terassin kohdalta erottui maan pinnalle kiviä. Mäen eteläpuolen rinteessä Dåvitsbyn kylään johtavan vanhan kylätien ja pellon välissä oli joutomaa, jossa kasvoi
vanhoja puita. Sen eteläpuolen pellon reunasta löytyi piitä (KM 2005080:1). Mäen pohjoisosan kallion alapuolelle kaivettiin koekuoppa, jonka pintamullasta löytyi tiiltä, punasavikeramiikan reunapala ja piitä (KM2005080:3). Keramiikan palassa oli jälkiä vihreän ruskeasta lyijylasitteesta. Koekuopan pohjoispuolelta Norråker-nimisen pellon reunasta löytyi piitä (KM2005080:2). Kairausten ja maastohavaintojen perusteella mäen laki oli kalliota tai sen päällä oli vain ohut pintamultakerros, jonka alla oli puhtaat hiekkakerrokset. Löytöjä ja värjäytyneitä kerroksia oli tontin alarinteillä.
Skapat: 19.10.2006
Eetu Sorvali besiktning 2019
Anmärkningar: VARK-tarkastus.
Skapat: 9.12.2020
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Kyläseppä-Storhemt asemakaava-alue, Inventointi 2022 Vesa Laulumaa