1560-luvulla Järventaan kylässä oli kaksi taloa. Kylästä tiedetään, että se maksoi ruokalisän rukiina. Kylän molemmat talot hankki haltuunsa jo vuonna 1573 Karkun kirkkoherra Mathias Martini. Tämän jälkeen Järventaka on vuosisatoja kuulunut pappis- ja sotilassuvuille.
Golfkentän itäosassa olevassa metsäsaarekkeessa sijaitsee useita kiviraunioita ja röykkiöitä, jotka liittyvät alueen historiallisen ajan asutukseen ja maankäyttöön. Osa röykkiöistä on pellonraivaustoiminnan tuloksena syntyneitä, mutta osa saattaa liittyä kylätonttiin. Arkeologisesti erityisen mielenkiintoinen on raunio 10, joka on todennäköisesti rakennuksen uunin tai kiukaan jäännös. Raunio 10 sijaitsee metsäsaarekkeen itäosassa avomaalla. Kiviraunioiden lisäksi metsäsaarekkeen koillisosassa havaittiin v. 2008 tutkimuksessa todennäköisesti rakennuksen matala kivijalka, johon liittyi nokimaata. Alueella kasvaa arkeofyyttinä (rautakauden-keskiajan asutusta indikoiva kasvilaji) pidettyä pölkkyruohoa.
Skapat: 8.3.2004 Senaste förändring: 1.12.2023
Undersökningar
Timo Jussila/Mikroliitti Oy inventering 2002
Anmärkningar: Pirkanmaan historiallisen ajan muinaisjäännökset, kohde Vammala 11 Järventaka.
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Vammala Karkku Järventaka (Järventaka), Valvonta 2008 Kalle Luoto
