Ruotsalaisten 1790-luvun alussa rakentama linnoitus, joka on jäänyt osittain keskeneräiseksi. Varustus sijaitsee Pitkäsillan ja Leppäniemen tilojen länsipuolella, Pitkänsillantien molemmin puolin. 300 m pitkä ja 200 m leveä vallialue sijaitsee alavalla maalla. Osin suoperäisessä ja osin hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa kuusimetsää. Varustuksen keskellä on ollut vielä 1967 pelto, joka kasvaa nykyään sekametsää.
Vallihauta on aikanaan valmistunut koko varustuksen ympärille. Vallihauta on 12 m leveä ja 0,5–1 m syvä paitsi länsisivulla, jossa se on 20 m leveä ja raveliinin edessä oikealla siivellä, jossa se on vain 5 m leveä.
Linnoituksen länsipuolella on vallihaudan ulkopuolella, siitä 20 m länteen kaksi koillinen – lounassuuntaista 30 m pitkää maavallia, joiden leveys on yläosastaan 4 m ja alhaalta 20 m. Vallien korkeus on 2 m. Pohjoisemmasta vallista on otettu hiekkaa. Vallihaudan sisäpuolelle ei ole ehditty rakentaa läntistä päävallia laisinkaan.
Linnoituksen pohjoissivun päävalli on 167 m pitkä ja 10 m leveä. Eskarp on 5–6 m korkea ja suojan puoleinen korkeus 3 m. Itäpäähän on vallihaudan reunaan rakennettu viljankuivaamo. Vallin itäosan huipulla on useita soikean muotoisia kuoppia, joiden koko on 2 x 2,5 m ja syvyys 1,5 m. Linnoituksen itäsivulta puuttuu myös päävalli, mutta sen eteen sijoittuva raveliini on valmistunut. Sen vallikäytävä on noin metrin muuta maastoa korkeammalla. Teräväkulmaisen raveliinin sivut ovat 30 m pitkät. Eskarp on 6 m korkea.
Eteläinen valli sijaitsee Pitkänsillantien eteläpuolella. Se on 168 m pitkä ja 10 m leveä. Eskarp on 4–6 m korkea, vallin suojasivu on 3 m korkea. Vuonna 1967 vallin länsipäässä on erottunut rintasuoja. Vallihaudan ja vallin välissä on 4–6 m leveä kaistale koskematonta maata. Lähellä vallin itäpäätä on ollut autotalli valliin kaivettuna. Tallin paikka näkyy suurikokoisena kuoppana vallissa. Vallin itäpäässä on ollut viljamakasiini.
Linnoitusalueen ostamisesta tehtiin 1793 kuninkaan määräys. Linnoitustöitä on tehty ilmeisesti vuosina 1794–1795. Vuonna 1797 Wrede pyysi saada ostaa alueen takaisin, koska "sanotaan ettei sinne meidän aikanamme tulla rakentamaan mitään linnoitusta." Vuonna 1800 kuningas antoi määräyksen maan takaisinmyymisestä ja viiden kruunun omistaman rakennuksen huutokaupasta.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
tillbaka
Koordinater
Pohjois-Kymenlaakso (Anjalankoski, Elimäki, Iiitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala), Inventointi 2008 John Lagerstedt