Kohde sijaitsee Lapualta noin 11 km länsi-luoteeseen, Ylistaron ja Lapuan
välisellä Hangasnevalla. Hangasnevan suoalue on suurimmaksi osaksi ojitettu metsänkasvatukseen. Alueella on sekä vanhoja että aivan viime aikoina kaivettuja suo-ojia. Alueelta on vuonna 1993 löytynyt suo-ojien leikkauksista pitkospuiden jäänteitä. Myös Maanmittauslaitoksen ilmakuvassa on havaittavissa tien kohdalla linjamainen poikkeama, joka johtuu muutoksesta kasvillisuudessa.
Hangasnevan tie oli osa Lapualta alkanutta Kyrönjokivarteen johtanutta talvitietä. 1700-luvun loppupuolen karttojen perusteella tie kulki lähes koko matkan nevoilla: Löyhinginnevan, Penikkasaarennevan ja Hangasnevan kautta Kyrönjokivarteen.
Vuonna 2009 tehdyssä inventoinnissa ei tielinjaukselta saatu merkkejä maan pinnan alapuolella olevista rakenteista. Tielinjauksen lähettyvillä sijaitsevan Pakkan tilan koillispuolelta viljelypellon ja metsän välisen ojan leikkauksessa havaittiin kuitenkin halkaistuja puita noin 30 cm:n syvyydessä. Lisäksi talvitien linjauksen keskivaiheilta löydettiin mahdollinen vanha raja- tai reittimerkki. Rakenne muodostui neliöön asetelluista noin metrin mittaisista ja noin 10 cm:n vahvuisista kelopuiden rangoista.
Skapat: 26.3.2004 Senaste förändring: 12.11.2009
Undersökningar
Jaana Itäpalo inventering 2009
Anmärkningar: Tie Seinäjoen Hangasnevalla. Arkeologinen inventointi 2009. K-P:n ArkeologiaPalvelu. Raportti AO:n arkistossa.
Inventointi tehtiin, koska EPV Bioturve Oy on suunnittelemassa Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon.
Inventoinnin tulokset:
Inventoinnissa ei löytynyt tien linjaukselta merkkejä pitkospuista hankealueella. Niiden jäänteitä tai rikkoutuneita ojien seinämiä olisi pitänyt esiintyä joissakin uusien suo-ojien seinämissä, jos alueella on kulkenut yhtenäinen pitkospuutie tai pitempiä pitkospuuosuuksia. Myöskään koepistoissa ei saatu merkkejä maan pinnan alapuolella olevista rakenteista. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että ko. talvitien linjauksella ei ollut Hangasnevan läpi kulkenutta pitkospuureittiä. Koska todisteita kiinteistä rakenteista ei löytynyt, ei tien linjausta ehdoteta suojeltavaksi muinaismuistolain perusteella.
Linjauksen ulkopuolelta löytyi pitkospuiden tai sillan jäännöksiä Pakkan tilan koillispuolelta sekä raja- tai reittimerkki tien linjauksen keskivaiheelta linjauksesta n. 80 m kaakkoon.
Asutushistoriallisen tarkastelun perusteella Hangasnevan tie ei liity siihen aikaan, jolloin alueen kirkollinen keskus oli vielä Isokyrö. Tuossa vaiheessa Lapualta Isonkyrön suuntaan oli tie, joka on kulkenut Lapuan länsipuolella sijaitsevan Simpsiön mäen yli Kyrönjokivarteen ja edelleen jokivartta pitkin Isoonkyröön. Tie on tunnettu kansantarinoissa osana nk. Tohnin kirkkotietä.
Hangasnevan tietä on kutsuttu talvimaantieksi. Se oli osa Lapualta Kyrönjokivarteen johtanutta talvitietä ja on liitettävissä lähinnä siihen asutukseen, joka syntyi nevan pohjoispuolelle nykyiseen Lapuan Hellanmaan kylään 1700-luvun loppupuolelta alkaen. Historiallisten karttojen perusteella tie kulki lähes koko matkan nevoilla: Löyhinginnevan, Penikkasaarennevan ja Hangasnevan kautta Kyrönjokivarteen. Mainitaan, että roudan mentyä Hangasnevan tiellä ei voinut kulkuneuvoin liikkua. Reittiä on tietenkin voitu käyttää joskus myös sulan maan aikana, mihin vuonna 1993 tehdyt pitkospuulöydöt viittaavatkin. Suomen soiden paksuuskasvu on keskimäärin 0.5 mm vuodessa (vaihteluväli on 0.2-4.0 mm). Kohteen pitkospuulöydöt ovat löytyneet noin 30 cm:n syvyydestä ja voivat siten olla useita satoja vuotta vanhoja.
Skapat: 12.11.2009 Senaste förändring: 12.11.2009
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Seinäjoki Hangasneva Arkeologinen inventointi, Inventointi 2009 Jaana Itäpalo
