Vuoden 1635 Epaalan tiluskartassa on kymmenen talon kylänpaikka merkitty Epaalantien rajaamalle alueelle, nykyisen pellon reunaan sekä pienelle nuoria puita ja risukkoa kasvavalle rinteelle. Kyseisen alueen koekuopituksessa ei havaittu merkkejä, jotka viittaisivat Epaalan kylän sijainneen tiluskartan osoittamalla paikalla jo keskiajalla. Kaikki tutkimuksissa tehdyt esinelöydöt ajoittuvat myöhempään historialliseen aikaan.
Alueen kaakkoisosassa on maanpinnalle näkyviä kivijalkojen jäännöksiä, joiden sisäpuolelta löytyy uudempaa punasavikeramiikkaa, fajanssia, lasia ym. Rakenteita on mahdollisesti käytetty tunkioina. Paikalliset informantit kertoivat osan rakennuksista olleen käytössä vielä 1900-luvulla. Maanomistajan mukaan läheltä pellonnotkelmaa oli löytynyt salaojituksen yhteydessä puukehikkoinen, nelikulmainen kaivo, joka oli tuhoutunut ojituksessa. Metsikköalueen takana Epaalantien vieressä olleet kivikellarin jäännökset on hänen mukaansa myös tuhottu.
Inventointi 2009
Ensimmäinen maininta kylästä 1418, jolloin kylä kuului Kangasalan hallitopitäjään.
1540 l kylässä 15 veronmaksajaa, kaikkiaan 20 taloa koko kylässä. Isojakokartan
1763 perusteella paikannetun ( Ympäristösuunnittelu Ok 2004, lähde: Tiusanen
2005) kylätontin ala on suureksi osaksi rakentamatonta. K. Vuoriston mukaan
1600-l kylätontti osin 1763 sisällä mutta lounaassa ulottuu sen ulkopuolelle nykyiseen peltoon. Kynnetyssä pellossa havaittiin em. Vuoriston rajauksen luoteis- ja eteläpuolella kaksi selvää nokimaa-aluetta. Ne pintapoimittiin kahteen otteeseen
suhteellisen hyvissä olosuhteissa, mutta mitään anomalioiden luonnetta tai ikää valaisevia muita havaintoja ei saatu. Niistä ei löytynyt rapautuneita kiviä tai artefakteja tms. Muualla peltoalueella havaittiin vain jokunen yksittäinen tiilenkappale ja posliininsiru (kaikki normaaleja peltolöytöjä). Vuoden 2009 hyvin niukat pintahavainnot ovat jokseenkin yhdenmukaiset vuoden 2005 inventoinnin samaten vähäisten koekuoppahavaintojen kanssa. Havaintojen perusteella on kyseenalaista, onko tutkitulla peltoalueella ollut tai onko siellä säilynyt muinaisjäännökseksi tulkittavissa olevia historiallisen ajan kulttuurikerroksia tai rakenteita. Yhtenäiseksi muinaisjäännösalueeksi rajattiin 1763 kylätontin rakentamaton ja tutkitun pellon ulkopuolinen alue.
Vuonna 2020 sähkömaakaapelin kaivun valvonnassa ei havaittu linjalta merkkejä muinaisjäännöksestä.
Skapat: 18.1.2005 Senaste förändring: 23.2.2021
Undersökningar
Katja Vuoristo inventering 2004
Skapat: 5.4.2005
Hannu Poutiainen/Mikroliitti Oy inventering 2009
Anmärkningar: Pälkäne Epaala-Kuuliala osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi s. 6
Skapat: 9.6.2010
Janne Soisalo ja Johanna Rahtola övervakning 2020
Anmärkningar: PÄLKÄNE ja KANGASALA. Epaala-Raikku maakaapelin kaivun arkeologinen valvonta 2020
Skapat: 23.2.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
MV/49/05.04.01.00/2021 PÄLKÄNE, KANGASALA, Epaala-Raikku, maakaapelin kaivun arkeologinen valvonta 2020. Tutkimusraportti.