Grindby on keskiaikaisperäinen lampuotikylä, joka mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1560-luvulla.
Grindas on merkitty T. Winterin karttaan vuodelta 1787, 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuvaan Kuninkaan kartastoon ja vuodelta 1873 peräisin olevaan Senaatin karttaan. Samuel Broteruksen 1700-luvun alussa laatimalla kartalla paikalla on Grind torppa.
Paikalla on nykyään peltoa; maanpinnalle ei näy merkkejä rakenteista. Kohteen luonteesta on vaikea tehdä päätelmiä ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Paikalla ei voitu suorittaa pintapoimintaa, sillä pelto oli inventointiajankohtana vasta kylvetty.
Kohteen läpi tai vierestä maantien pohjoisreunaan on kaivettu Askola-Porvoo -siirtoviemäri keväällä 2007 ilman arkeologista valvontaa.
V. 2020 inventoinnissa havaittiin torpan paikalla talo pihamaineen. Saksalantien ojissa ei havittu merkkejä vanhasta ihmistoiminnasta. Pellolla ei korsien seassa havaittu mitään. Saattaa olla, että keskiaikaisen kylän tai torpan jäänteitä ole enää havaittavissa.
Porvoon museon lisähuomio: torpan sijainti on eri inventoinneissa sijoitettu hieman eri kohtiin.
Skapat: 21.1.2005 Senaste förändring: 22.6.2022
Undersökningar
V.-P. Suhonen inventering 2003
Anmärkningar: Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Itä-Uudellamaalla keväällä 2003
Skapat: 21.1.2005 Senaste förändring: 2.1.2018
Mikroliitti/ Jussila et al. inventering 2020
Anmärkningar: Porvoo Keskeisten alueiden osayleiskaavan arkeologinen inventointi. Vanhan torpan paikalla on omakotitalo pihamaineen. Paikalla on ollut torppa ainakin 1749 kartalta lähtien. V. 1962 peruskartalla paikalla on vain kylmä rakennus, sittemmin ja edelleen uusi talo. Saksalantien ojat oli hiljattain kaivettu auki ja ojan viistotut reunat olivat hyvin esillä. Niissä ei ollut missään merkkejä vanhasta asutuksesta tai muusta vanhasta ihmistoiminnasta. Maaperä alueella on varsin pehmeää hiekan sekaista savea (silttimäistä). Pelloilla ei korsien välissä erottunut mitään. Vaikuttaa siltä, että alueella (myös Smeds torp) mahdollisesti sijainnut lampuotikylä, sittemmin torpat, on joko melko perusteellisesti hävinnyt pehmeään peltoon tai todennäköisemmin nykyisen asutuksen alle ja sen pihamaille. On siis ilmeistä - vanhojen karttojen perusteella - että on asuttu "ammoisista ajoista" samoilla kohdin, matalilla harjanteilla, joissa maaperä on ollut ympäristöä kovempaa (vähemmän savista, hiekkaisia harjanteita). Mainittakoon, että alueelta on pelloista löydetty mahdollisesti rautakautisia esineitä.
Skapat: 22.6.2022 Senaste förändring: 5.7.2024
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Itä-Uudellamaalla keväällä 2003; Inventointi; 2003
