| Anmärkningar: Kohde sijaitsee Salokylän alueella, Aittolampien ja Hirvolansuon lounaispuolella, Kesälahdelta Vääränmäen suuntaan kulkevasta tiestä n. 250 m pohjoiseen, ja Kesälahden kirkosta n. 7,5 km pohjoisluoteeseen. Ympäristön kasvillisuus on jänkämäistä, lyhyitä mäntyjä ja koivuja, rahkasammalta ja heinää. Likosuon länsireunaan, n. 20 m tien mutkasta koilliseen, on kaivettu suora oja, jonka reunoille on isketty terotettuja paaluja ja n. 7 m pitkä hirsi. Rakenne liittyy mahdollisesti Pekka Sarvaan inventointokertomuksessa (1963) olleeseen mainintaan "sorvari Kaksosen suoviljelyksestä Aittolammin kulmassa", josta oli vuosisadan alkupuolella löytynyt kivitaltta (KM 1917: 6). Suoviljelmän kerrotaan sijainneen Kerelin kylän Kerelin hovin metsäpalstalla; paikan sijainnista ei ole varmaa tietoa, mutta "Aittolammi" voisi tarkoittaa Likosuon koillispuolisia Aittolampia. Teroitettuja paaluja löytyi myös suon keskeltä. Paikan nimi "Likosuo", voisi viitata pellavan erottamiseen. Suon reunalla tehtiin muutama koekairaus, joissa havaittiin podsolimaannos, päällimmäisessä kerroksessa hiukan hiitä (metsäpalo tai kaskikerros). Likosuon pohjoispuolella, voimajohtojen luona kasvaa katajaa ja kanervaa (kaski-indikaattoreita). Myös täällä kairattiin sekä tehtiin kaksi koekuoppaa, mutta havaittiin ainoastaan puhdasta maata. Paikallisen asukkaan, Lauri Hirvosen (s. 1940 Kesälahdella) mukaan Likosuolla on kerätty sammalta kuivatettavaksi karjasuojiin, karjan kuivikkeeksi. Suolla oleviin tolppiin sammal on isektty kuivaamaan. Hirvonen on itse ollut lapsena tekemässä kyseistä työtä 1940-luvulla - sen jälkeen suo jäänyt sikseen. Löydetystä hirrestä Hirvosella ei ollut tietoa. Suolla on kuitenkin hänen mukaansa ollut kevyesti rakennettu suoja (puunrangoista koottu, heinäkatto) sammalta varten. |
tillbaka
Koordinater