Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli on sijainnut Kuivajärven luoteisrannalla, Kuivajärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, Kankaistenharjun eteläosassa. Kankaisten kylän vanha kylätontti on sen sijaan v. 1649 (MHA, BB 1a 182) kartan mukaan sijainnut kannaksen toisella puolella, Pyhäjärven pienen lahdelman rannalla. Kuninkaan kartastoon ei v. 1649 kartassa näkyvää Kankaisten kylää ole enää merkitty, joten kylän voidaan olettaa kadonneen ennen 1700-luvun loppua.
Alkuaan Kankaisten kylän maat ovat kuuluneet Hevoniemen kylän kanssa samaan jakokuntaan, joka on hajonnut viimeistään 1700-luvun alussa; Kankainen on ollut todennäköisesti Hevoniemen tytärkylä. Varhaisin maininta Kankaisten kylästä on 1500-luvun alun tuomiokirjasta, johon on merkitty lautamieheksi Marcus Kankasta. Huomioitavaa on se, että muissa Lounais-Hämeen tuomiokirjoissa ei kylännimeä esiinny lainkaan, eikä sitä ole merkitty myöskään vanhimpiin maakirjoihin. Vasta v. 1557 kirkkomanttaaliluettelossa esiintyy taas Kankas ja ilmeisesti kylän ainoan talon isäntä Siffred persson. V. 1617 Sääksmäen Jutikkalan Henrich Jörenson sai Kankaisten kylän läänitykseksi palkkiona ratsupalvelusta. Kylä käsitti edelleen vain yhden talon, jota kutsuttiin Kankaisten tilaksi. (Alanen 2004:153; Ojanen 1992:68.)
Vuoden 1649 kartan ja nykykartan vertailun perusteella osa kylästä on jäänyt rantavyöhykkeelle rakennettujen omakotitalojen, mökkien ja niiden pihapiirien alle, mutta pohjoisosa kylätontista on nykyisin peltoa. Vuoden 2005 inventoinnissa kylätontin arvioitiin tuhoutuneen kokonaan, mutta vuoden 2010 koekaivaus osoitti sitä säilyneen pellolla. Vuoden 2010 koekaivauksella ja varsinaisella kaivauksella tutkittiin kylätontista vesihuoltohankkeen kohta, mutta siitä pohjoiseen kylätontin kulttuurikerroksia ja rakenteita on vielä jäljellä. Vuoden 2010 kaivaus osui todennäköisesti humalatarhan tai kaalimaan kohdalle, valitettavasti makrofossiilinen kasvijäännetutkimus ei ratkaissut tätä kysymystä. Tutkimuksissa todettiin myös kylässä valmistetun rautaa.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei havaittu ulkoisia muutoksia paikalla.
Vuonna 2014 noin 80 metriä kyläpaikan koordinaattipisteestä koilliseen löytyi pellon reunasta metallinetsimellä irtolöytönä raha, Hannu, hvid, 1481-1513. |
tillbaka
Kunta, Inventointi 2005 Johanna Enqvist
