Kaukolan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Pyhäjärven kaakkoisrannalla, Pyhäjärven ja Saarensalmen välissä olevalla niemellä, pienen Pajalammin lounaispuolella. Kylätontin ja Pajalammin välissä on Kaukolannummi -niminen kohouma, joka on osaltaan suojannut viljelyksiä hallalta ja tuulelta. Niemessä on yleisesti ottaen vähän viljelysmaata, mikä lienee rajoittanut asutuksen laajentumista. (Alanen 2004.)
Kaukola ja Saarenkylä ovat muodostaneet jakokunnan, joka on hajonnut vasta isossajaossa 1700-luvun lopulla. Luultavasti Saari on ollut jakokunnan kantakylä ja Kaukola siitä eronnut tytärkylä. Varhaisin maininta Kaukolan kylästä on vuodelta 1506, ja todennäköisesti kylässä oli 1500-luvun alussa ainakin kolme taloa. Talojen määrä lisääntyi nopeasti, ja 1500-luvun lopussa kylässä oli jo kuusi taloa. 1600-luvun alussa kaksi taloista autioitui ja kaksi taloa oli jonkin aikaa rusthollina. Saaren kartanon perustamisen myötä koko kylä liitettiin kartanon omistajan rälssiin. (Alanen 2004.)
Kaukolan kylän vanha tonttimaa on edelleen asuttu ja rakennettu. Kevyet ulko- ja piharakennukset eivät tosin ole välttämättä tuhonneet totaalisesti vanhemman asutuksen jäännöksiä. Kylätontin eteläpuoleisella pellolla havaittiin pintapoiminnassa palanutta savea, savitiivistettä ja rautakuonaa. Pellon pohjoispuolella, aivan vanhan kylätontin eteläreunassa kasvaa tummatulikukkaa.
Tummatulikukkaa kasvaa myös Tammelan luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa huomioidulla vanhalla, rehevöityneellä hakamaalla, kylätontista noin 400 m etelään (Hirvonen 2004). Tällä kylätien ja pellon rajaamalla alueella havaittiin uudempien (1900-luvun) rakennusten jäännöksiä sekä turpeen peittämä, pohjakaavaltaan pyöreähkö latomus. Latomus on halkaisijaltaan noin 1,5 m, pyöreistä kivistä koottu röykkiö, jonka päällä kasvaa petäjä. Röykkiön viereen tehdyissä kahdessa koepistossa ei ollut huomioitavaa.
Vuonna 2014 löytyi kylänpaikan eteläpuolisesta pellosta metallinetsimellä kääntöveitsen kahva ja kasteristi KM 40189:1-2. |