Letkun kylän vaha tonttimaa on sijainnut Kolmikkaanjärven ja Valajärven välissä, pienen Kytöniitynojan pohjoisrannalla. Asutuksen syntyyn kyseiselle paikalle on vaikuttanut varmasti Hämeen Härkätien välitön läheisyys. Kylä on saatettu perustaa tukikohdaksi noin 18 kilometrin mittaisen asumattoman tietaipaleen puoliväliin. Letkun kansakoulun pihalta, vanhalta kylätontilta löydettiin vuonna 2000 kuppikivi (Letkun koulu, 834 01 0016), mikä viittaa siihen, että alueella on mahdollisesti asuttu jo rautakaudella. (Alanen 2004:129.)
Varhaisin maininta Letkun kylästä on vuodelta 1506, ja 1500-luvun alussa on kylässä ollut todennäköisesti kaksi taloa. Kylä säilyi kaksitaloisena koko 1500-luvun, mutta 1600-luvun alussa suurempi taloista jaettiin. (Alanen 2004:130.)
Vuoden 1649 kartan perusteella määritetyllä Letkun kylätontilla on nykyisin koulurakennus ja urheilukenttä, joiden rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut vanhemmat kulttuurikerrokset. Kylätontti on tarkastushetkellä kesannolla olleiden peltojen ympäröimä. Kylätontista noin 200 m länteen, Kytöniitynojan rannalla on pieniä rakentamattomia kumpareita, joilla havaittiin palaneita kiviä.
Kylätontin itä/koillispuolisella pellolla on vuonna 2024 tehty metallinetsintää, jonka vanhin ajoitettava löytö oli Kustaa Vaasan/Kristian II:n klippinkiraha noin vuodelta 1520 (Ilppari ILM33007). |
tillbaka
MV/126/05.02.01/2018 SOMERO, TAMMELA, Kultatie Holding Oy:n malminetsintä alueella Myllynkulma