Lunkaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärven koillisrannan harjanteella. Tontti on saattanut alun perin sijaita pohjoisempana kuin 1700-luvun lopulla, sillä vuoden 1784 kartassa on mainittu peltolohko Wanhakylänpeldo, joka on sijainnut silloisen kylän pohjoispuolella lähellä Lautsillan niittyä. Potentiaalisia varhaisimman kylätontin paikkoja ovat esimerkiksi Maaniitunmäki -niminen peltojen ympäröimä kumpare sekä Vähä-Mattilan tilan alue nykyisen kylän pohjoispuolella. Vanhakylänpelto paikallistettiin kesällä 2015 ja sitä tarkemmin saman vuoden syksyllä.
Lunkaan kylä muodosti 1700-luvulla oman jakokuntansa, mutta on aiemmin kuulunut ilmeisesti Hykkilän kanssa samaan jakokuntaan. Todennäköisesti Lunkaa on ollut jakokunnan kantakylä ja Hykkilä tytärkylä. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1506, mutta talojen lukumäärästä ei ole tietoa. Vuoden 1649 maakirjakarttaan kylään on merkitty viisi taloa.
Lunkaan kylätontti on huomioitu myös Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman kohde 36 on keskellä Lunkaan kylää sijaitseva niittynä oleva harjanne, jonka päällä on muutamia latoja. Muun niittykasvillisuuden lisäksi alueella kasvaa erittäin runsaasti tummatulikukkaa. Tummatulikukka kuuluu myös kyläalueen pohjoispuolisen, Vähä-Mattilan tilan yhteydessä sijaitsevan perinnebiotoopiksi määritellyn niittyalueen lajistoon.
Lunkaan kylätontti on edelleen rakennettu, mutta rakennusten ja teiden välissä on rakentamattomia alueita, joilla on säilynyt jälkiä vanhemmasta asutuksesta, joita havaittiin kesän 2015 koekaivauksissa. Kylänpaikan ikää ja alkuperäisyyttä ei kuitenkaan voi selvittää pelkillä koekuopilla.
Syksyn 2015 tarkastuksen ja prospektoinnin perusteella vaikuttaa siltä, että ennen 1600-luvun puoltaväliä Vanhakylänpellon alueelle mahdollisesti ollut kylänpaikka on melko pitkälti tuhoutunut, vaikka asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tehtiinkin. Vuoden 2016 valvonnassa Päivölän ja Pietilän tilojen päärakennusten välisellä, nykyään rakentamattomalla alueella, havaittiin historiallisen kylänpaikan todennäköisesti 1700- ja 1800-luvuille ajoittuvaan sekä mahdollisesti tätä vanhempaan ihmistoimintaan liittyviä merkkejä. Uutta aikaa vanhempaan toimintaan saattavat liittyä mm. rautaveitsi ja karkea hiekkasekoitteinen keramiikka (KM 41004:1-2).
Kohteesta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia, jotka saattavat liittyä kivikautiseen asuinpaikkaan tai varhaiseen historialliseen tuleniskentään. Jostakin Vanhankylän alueelta on löytynyt lunastamaton kivikautinen kirves, jonka tarkka löytöpaikka ei ole selvillä. |
tillbaka
Kunta, Inventointi 2005 Johanna Enqvist
