Tammelan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kaukjärven, Mustialanlammin ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Kylän nimi on vakiintunut kirkkopitäjän nimeksi sen jälkeen kun vanhempi nimi Loimo on syrjäytynyt viimeistään 1500-luvun alussa. Tammelan kylään on 1500-luvun alussa rakennettu kivikirkko, josta on muodostunut kylän keskus. Kivikirkkoa on todennäköisesti edeltänyt samalla paikalla ollut puinen kirkkorakennus, joka lienee palanut 1500-luvun alussa (Hiekkanen 1994:230). Kirkon paikan valintaan on varmasti vaikuttanut se, että kylässä on ollut hautausmaaksi sopivaa hietaa ja että paikalla on saattanut olla pakanallinen kalmisto (Pohjakallio 1994:172?3). (Alanen 2004:147?8.)
Varhaisin maininta Tammela-nimestä on v. 1425, mutta on epäselvää tarkoitetaanko tässä yhteydessä kylää vai kirkkopitäjää. Varmemmin juuri kylää tarkoittavia merkintöjä esiintyy 1500-luvun alusta lähtien, ja tuolloin kylässä on ollut ainakin viisi taloa. Vuoden 1539 maakirjassa Tammelan kylään on merkitty kuusi isäntää. Huomioitavaa on se, että kylässä on poikkeuksellisesti ollut torppari jo v. 1570. Torpasta kehittyi ilmeisesti Mustialan kartanon lampuotitalo 1580-luvulla. (Alanen 2004:148.)
Tammelan kylätontti on jäänyt Tammelan nykyisen kirkonkylän rakennuskannan alle. Vuoden 1649 kartan perusteella määritellyn tonttialueen luoteisosassa sekä rakennusten piha-alueilla on kuitenkin saattanut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 kylätontin alueen kaakkoiskulmasta löytyi 1500- ja 1700-luvun rahoja sekä kansainvaellusaikaisen emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136:1-3 (alakohde Nokanpelto).
Skapat: 27.2.2006 Senaste förändring: 12.11.2019
Underobjekt
Nokanpelto
Typ: fyndplatser, lösfyndsplatser
Datering: järnålder
Datering: historisk
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6745444 Ö: 323823
Beskrivning: Eija Degerstedt on löytänyt esineet KM 40136 20.4.2014 Tammelasta Ullankuja 5:n pihamaalta. Löydöt ovat kansainvaellusaikaisen emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma ja historiallisen ajan rahoja (Kustaa Vaasa, 2 äyriä, Västerås 1539/1540 ja Ulrika Eleonoora, 1 äyri, 1719) Löytöpaikka sijaitsee Tammelan kirkosta 340 metriä etelään Tammelan kylätontin arvioidulla alueella. Esineet löytyivät puutarhasta neljä metriä varastorakennuksen ja kuusi metriä omakotitalon nurkasta, koristeomenapuun alta noin 20 cm syvyydestä. Paikalta oli löytynyt myös muita historiallisen ajan esineitä, jota ei talletettu kokoelmiin (nappi, naula, koristeheloja). Lepokallion rautakautinen kalmisto 834010005 sijaitsee 275 metriä löytöpaikasta luoteeseen. Kalmisto ajoittuu kansainvaellus- ja merovingiaikaan. Koordinaatti on löytäjän ilmoittama. Tarkastamaton löytöpaikka.
Skapat: 16.10.2014 Senaste förändring: 16.10.2014
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2005
Skapat: 27.2.2006
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Kunta, Inventointi 2005 Johanna Enqvist