Kuivajärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle, Kankaistenharjun eteläosaan on Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli (=ratsutila) ja siitä hieman pohjoiseen torppa. Kankaisten ratsutilan omisti 1600-luvun lopulla ratsumestari G.F. Kuhlmann, jonka hallussa oli myös Saaren kartano. Kuhlmannin kuoltua hänen leskensä peri molemmat tilat. Isonvihan aikaan venäläiset sotilaat oleilivat v. 1713?1721 vuosikausia Saaren kartanossa, jolloin Kankaisten kartano hävitettiin ja poltettiin ainakin osittain. Kankaisten rustholli yhdistettiin Saaren kartanoon tiettävästi 1793, ja perimätiedon mukaan Kankaisten nykyinen päärakennus on Saaren kartanon vanha 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Kartano on siirretty nykyiselle paikalleen ilmeisesti 1800-luvun alussa. 1880-luvun Senaatinkartassa on vanhan ratsutilan rakennuksia jäljellä vielä kaksi. (Köykkä 2005:13; Ojanen 1992:197.)
Kankaisten rusthollin vanha paikka on nykyisin ainakin osittain hevoslaitumena, ja se on huomioitu perinnebiotooppina Tammelan Mustialan – Portaan – Kaukolanharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ”Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa” v. 2004. Kartanon alueella kasvaa runsaasti mm. tummatulikukkaa. (Hirvonen 2004:27.) Hevoslaitumen pohjoispuolella, n. 300 m kartanosta kaakkoon on kaksi muinaismuistolain suojelemaa röykkiöaluetta (Tammela Kankainen, Mjrekino 834 01 0007), joita on tutkittu myös arkeologisin kaivauksin. Osa röykkiöistä on määritelty viljelyröykkiöiksi, osa kiukaiksi ja osa mahdollisiksi rakennusten jäännöksiksi. Kohteeseen liittyvät ajoittavat löydöt ja radiohiiliajoitukset kattavat laajan ajanjakson nuoremmalta rautakaudelta 1600-luvulle jKr.
Jo aikaisemmin määritellyn em. muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Kankaisten rusthollin vanhalla paikalla on myös useita kymmeniä erilaisia kivilatomuksia hevoshaassa ja sen eteläpuolella olevassa, sokerijuurikaspeltoon rajoittuvassa pienessä metsäsaarekkeessa. Osa näistä on selvästi nuoria peltoraunioita, mutta joukossa on todennäköisesti myös rustholliin kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti jopa tätä vanhemman asutuksen jälkiä.
Hevoshaasta on löytynyt metallinilmaisimella ratsastajatulusraudan osia KM 39487 ja 40808.
Skapat: 27.2.2006 Senaste förändring: 2.3.2016
Underobjekt
KM 39487
Typ: fyndplatser
Datering: järnålder
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6744586 Ö: 326872
Beskrivning: Kappale tulusriipuksen pronssista yläosaa, jossa ripustuslenkki ja koristeaiheena luultavasti kaksi hevosta. Riipuksen kappale löytyi metallinetsimellä noin 10-15 cm syvyydestä multamaasta Kankaisen tilan hevoshaasta.
Skapat: 29.2.2016
KM 40808:1
Typ: fyndplatser
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6744583 Ö: 326939
Beskrivning: Ratsastajatulusraudan alaosa. Esine löytyi 25.7.2015 metallinetsinnässä 10 cm syvyydestä kivisestä hiekasta.
Skapat: 2.3.2016
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2005
Skapat: 27.2.2006
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.