Asuinpaikka sijaitsee Forssan keskustasta kaakkoon olevan Salmistonmäen lounaisrinteellä ja Pyhäjärven länsipuolella. Loimijoen etelärannalla ja pienen Loimalammen suoalueen koillisrannalla on noin 200 x 150 m kokoinen ympäröivältä tasangolta kohoava mäki, joka on suojelualuetta. Mäellä on lintutorni.
Paikalla on kaksi asuinpaikkakohtaa, joista luoteinen on noin 25 x 10 m kokoisella muinaisrantatasanteella kolmisen metriä suon pinnan yläpuolella. Kasvillisuus on mäntyä ja katajaa, tasannetta suojaa kallioinen rinne pohjois- ja itäpuolella. Paikalle tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi saviastian paloja, kvartsia ja palanutta luuta. Keramiikka vaikuttaa pronssikautiselta. Toinen asuinpaikkakohta sijaitsee noin 60 m edellisestä itäkaakkoon rantatörmälle ulottuvan kallion toisella puolella, jossa on aidalla erotettu laidunalue. Alueelle tehdyistä koekuopista löytyi runsaasti kvartsia. Asuinpaikan kokonaislaajuudeksi on arvioitu löytöjen ja topografian perusteella noin 150 x 40 m.
Skapat: 22.3.2006 Senaste förändring: 21.2.2008
Undersökningar
Petro Pesonen inventering 2005
Anmärkningar: Salmistonmäen kivikautinen asuinpaikka löytyi Forssan inventoinnissa 7.6.2005. Mukana oli Lounais-Hämeen museon johtaja Lauri Pohjakallio. Asuinpaikka sijaitsee Forssan kaupungin keskustasta kaakkoon olevan Salmistonmäen lounaisrinteellä. Salmistonmäki on Pyhäjärven länsipuolella: Loimijoen etelärannalla ja pienen Loimalammen suoalueen koillisrannalla oleva noin 200 x 150 m kokoinen ympäröivältä tasangolta kohoava mäki, joka on suojelualue. Mäen laella on lintutorni. Paikalta löytyi kaksi asuinpaikkakohtaa, joista luoteinen on noin 25 x 10 m kokoisella muinaisrantatasanteella noin kolme metriä suon pinnan yläpuolella. Kasvillisuus on mäntyä ja katajaa, tasannetta suojaa kallioinen rinne pohjois- ja itäpuolella. Paikalle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista ensimmäisessä oli selvä kulttuurikerros hiilineen, palaneine kivineen ja löytöineen (p= 6748303, i= 3318820). Kuopasta löytyi saviastian paloja, kvartsia ja palanutta luuta. Keramiikka vaikuttaa pronssikautiselta. Toinen koekuoppa tehtiin edellisestä 15 m kaakkoon törmän reunalle ja siinäkin oli selvä hiekkainen kulttuuikerros ja löytöinä kvartsia ja saviastian paloja (p= 6748289, i= 3318837). Toinen asuinpaikkakohta sijaitsee noin 60 m edellisestä itäkaakkoon rantatörmälle ulottuvan kallion toisella puolella, jossa on aidalla erotettu ilmeinen laidunalue. Törmän päälle, aidasta noin 30 m kaakkoon tehdystä koekuopasta (p= 6748266, i= 3318895) löytyi runsaasti kvartsia mustan lehtomaan seasta. Pohjalla oli näkyvissä ruskeaa hiekkaa. Toinen kuoppa tehtiin edellisestä n. 15 m kaakkoon, ja siitä löytyi kostean puutarhamullan tuntuisen maan seasta joitakin kvartseja (p= 6748253, i= 3318908). Asuinpaikka jatkunee vielä tästäkin koekuopasta joitakin kymmeniä metrejä kaakkoon. Asuinpaikan kokonaislaajuudeksi on arvioitu löytöjen ja topografian perusteella noin 150 x 40 m.
Skapat: 22.3.2006 Senaste förändring: 21.2.2008
Lauri Pohjakallio provgrävning 2006
Fynd: KM 36503:1-29 (kvartsia, piitä, keram. ja luuta)
Anmärkningar: Kaivauskertomus 31.1.2007
Forssan museon kaivaus toteutettiin osana Forssan Yhteislyseon lukion arkeologian kurssia ja oli yhden päivän mittainen.
Skapat: 6.3.2007 Senaste förändring: 6.3.2007
Teija Tiitinen besiktning 2020
Anmärkningar: VARK tarkastus
Kohde maisemallisesti upea, laidunnuksessa. Rajaukseen ei muutosta. Valokuvattu.
Skapat: 26.10.2020
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.