Kohde sijaitsee Nykälän sillalta 1,4 km pohjoiskoilliseen, Orjuu-nimisen järven itärannalla, vastapäätä järveen laskevan Nykälänjoen suuta. Orjuu on ollut Kyyveden lahti ennen 1800-luvun järvenlaskua.
Asuinpaikka on laajan mäen länsirinteellä. Mäenharjanne on korkea, enimmäkseen yli 120 m mpy. Rinteellä on tasanne noin tasolla 110 m mpy. Se ulottuu paikoin loivana rinteenä alemmaksikin, noin tasolle 106 m mpy. Maaperä on enimmäkseen kivistä hiekkamoreenia, mutta rinteellä on paikoin myös kivetöntä, lajittunutta hiekkaa. Rinne on enimmäkseen metsämaata, mutta suuri osa siitä korkeusvyöhykkeestä, jolla asuinpaikkajäännökset sijaitsevat, on laikutettua hakkuualuetta. Asuinpaikan keskeisen alueen läpi kulkee rinteellä olevasta talosta luoteeseen suuntautuva, kapea, nykyisin metsitetty rinnepelto. Talo on noin 150 m päässä asuinpaikasta, ylempänä rinteellä. Talolle tulee tie idästä Pohjalahdentieltä. Nykyinen tie kiertää pihapiirin pohjoispuolitse. Tie loppuu venerantaan.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Asuinpaikkalöytöjä on useista kohdista noin 300 m matkalta. Pohjoisin löytöalue on heti tasanteeen pohjoispäässä ulottuen noin 30 m etelään (x = 6891 96-99, y = 3499 85-87). Löydöt on poimittu laikutusjäljistä. Pohjoisessa tasannetta rajaa kivinen, osittain kalliopohjainen niemeke ja idässä kivikkoisena nouseva rinne. Tasanteella maaperä on kivetöntä hiekkaa. Etelässä tasannekin muuttuu kivisemmäksi, ja maasto nousee loivasti noin metrin. Tämän kohouman päällä on pieni saunarakennus.
Likimain saunan kohdalla venerannasta viistosti nouseva tie saavuttaa tasanteen reunan. Niillä tienoin kuluneella tien pinnalla oli pari kvartsi-iskosta. Runsaammin löytöjä oli kuitenkin vasta parikymmentä metriä etelämpänä tien itäpuolella laikutetulla alueella, 25-30 m läpimittaisella alueella. Aluetta rajaavat pohjoisessa (saunan eteläpuolella) ja etelässä (polunmutkan kohdalla) ylärinteen juurelta tasanteen reunaan asti ulottuvat kivikot. Tämän saunan tasalta etelään sijaitsevan löytöalueen koordinaatit ovat x = 6891 88-93, y = 3499 87-91.
Seuraava löytöalue on tien mutkan eteläpuolella, metsitetyllä, koivikkoa kasvavalla pellolla. Pellolle kaivetuista koekuopista löytyi saviastinpala ja kvartsi-iskoksia sekä pieni muru palanutta luuta, jota ei ole luetteloitu. Koko entinen pelto on samanlaista kivetöntä hiekkamaata, ja asuinpaikka ulottuukin todennäköisesti pellolla laajemmalle alueelle kuin kaivetut koekuopat.
Eteläisimmät löydöt saatiin vielä yli sata metriä entisen pellon eteläpuolelta. Välialue on erittäin kivistä, mutta ainakin osittain viljeltyä moreenimaata. Rinteellä on hyvin suuria viljelyröykkiöitä, jotka ovat osittain rikkoutuneet, kun hakkuualuetta on muokattu. Kivik-koisen alueen eteläpuolella törmän reunalla oli pienialainen hiekkainen kohta, josta löytyi palanutta luuta laikutusjäljistä (x = 6891 65, y = 3499 88). |