Kalliohakkaus on tehty vuonna 2002 valmistuneen Pessankosken uuden maantiesillan itäpuolella olevan kallion pintaan, noin 12 metrin päähän kohteen länsipuolella olevasta kiinteistörajapyykistä ja noin 10 metrin päähän Kymijoen ranta-alueella olevasta kiinteästä metallisesta mattojenkuivaustelineestä. Rannassa on veneidenlaskupaikka ja sinne johtava hiekkatie päättyy juuri kalliohakkauksen kohdalle. Kymijoki virtaa noin 20 metrin päässä.
Kalliohakkaus on valtakunnallinen mittauspiste Pessankosken rantakalliossa vuodelta 1861. Pisteen numero on 33. Hakkauksessa on kaksi riviä, joista ylemmällä rivillä on XXXIII. ja alemmalla 18 (rombi-tähti) 61. Numerot on hakattu punertavaan, loivasti länteen viettävään laakeaan graniittikallion pintaan. Teksti on hakattu suuntaan E-W. Hakkaus on 63 cm:n levyinen ja 30 cm:n korkuinen. Hakkausjäljen syvyys on 0,5 cm. Kohde sijaitsee rantaan laskeutuvan soratien päässä.
Kalliohakkauksen merkinnät liittyvät Venäjän vallan aikana, 1860-luvulla suoritettuun sotilaalliseen kartoitustyöhön, jossa luotiin Suomenlahdelta Tornionjoelle ulottuva maamme läpäisevä kiintopisteverkosto. Verkostolinjaan kuului yhteensä 90 kiintopistettä. Niistä yksi, numero 33, sijoittui silloiseen Valkealan Mattilan kylään Pessankosken rannalle.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei kohdetta pystytty paikantamaan. Koordinaatit ja kohteen kuvailu ohjaavat Pessankosken maantiesillan länsipuolelle eikä itäpuolelle kuten yllä mainitaan. Varsinaisen inventoinnin jälkeen etsinnöissä auttanut paikallinen oli tarkastanut paikalliselta historian harrastajalta kaiverruksen sijainnin ja löytänyt sen lopulta hiekan alta muutaman metrin päästä mj-rekisterin koordinaatteihin nähden. Kaiverrus peitettiin kuvauksen jälkeen uudelleen hiekalla.
Skapat: 20.12.2006 Senaste förändring: 27.1.2015
Undersökningar
Kimmo Seppänen ja Hannu Purho besiktning 2006
Skapat: 20.12.2006
Salla Pärssinen inventering 2014
Anmärkningar: Inventoinnissa mukana myös Verna Kalmari.
Skapat: 3.2.2015
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.