Viimeistään 1350-luvulla perustettu Kyminkartano sijaitsi alun perin Kymijoen Huumanhaaran länsirannalla Hovinsaaren pohjoispäässä. Ensimmäinen kuvaus Kyminkartanon sijainnista löytyy Jaakko Teitin vuonna 1555 laatimasta valitusluettelosta. Kyminkartano sijaitsi Suuren Rantatien varrella. Vuonna 1380 Bo Joninpoika Grip lahjoitti Kyminkartanon tilan Vadstenan luostarille, joka puolestaan luovutti omaisuutensa hoidon silloiselle Viipurin linnan päällikölle Erengisle Niilonpojalle.
1555 Kustaa Vaasa vieraili Kyminkartanossa, minkä jälkeen kartanosta tehtiin kuninkaankartano. Venäläiset polttivat Kyminkartanon vuonna 1571. Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan myötä Kyminkartano menetti sotilaallisen ja hallinnollisen merkityksenä ja se päätyi mm. Wrangel ja Fersen-sukujen haltuun. 1728 pikkuvihan aikana vetäytyvät Ruotsi-Suomen sotajoukot polttivat kartanon. Venäjän valtio pakkolunasti kartanon kauppias Natony Nahtilta 1791 Kyminlinnan rakennustöiden vuoksi. Naht rakennutti uuden Kyminkartanon Huumanhaaran ja Langinkoskenhaaran pohjoispuolelle.
Vuoden 2003 koekaivauksessa vanhan Kyminkartanon alueelta ei tavattu keskiaikaan ajoittuvia kerroksia tai löytöjä. Sen sijaan alueella on säilyneenä 1600-luvulle ajoittuvia kerrostumia.
Vuoden 2024 inventoinnin perusteella kohteen rajausta on päivitetty alueen pohjoisosassa seuraamaan vuoden 1816 kartalla näkyvää vesirajaa ja idässä siten, että rajaus jää nykyisen uudisrakennuksen ulkopuolelle.
Anmärkningar: Kotka, Kyminlinna Kymin kappeli ja Vanha Kymenkartano. Keskiaikaisen kappelin ja kartanon alueen koekaivaus
Skapat: 22.1.2007
Hannu Takala ja Oskari Sairanen inventering 2024
Skapat: 8.12.2024
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.