Vähintään 14 röykkiön ryhmä sijaitseee noin 700 m Pohjanpitäjänlahden rannasta itään laajahkon peltoaukean lounaispuolella koilliseen laskevassa metsärinteessä, joka löytöaikoihin vuonna 1992 oli osittain avohakatulla ja äestetyllä alueella. Osa röykkiöistä oli metsänkäsittelyssä vaurioituneita, mutta osa koskemattomia. Röykkiöt ovat pääosin matalia ja turpeen peittämiä ja rakennettu pelkistä kivistä. Kiviröykkiöitä voi olla useampiakin, sillä osa alueesta koillisessa oli tiheän kuusitaimikon peitossa. Alueella tehtiin kartoitusta ja koekaivausta vuonna 1993, jolloin löydettiin kvartsi-iskoksia ja -ydin, muttei tarkemmin ajoittavaa aineistoa. Alueella erotettiin myös yhdeksän turpeen peittämää mahdollista matalaa röykkiötä, joiden joukossa on suurempi suorakulmainen rakenne. Röykkiöiden muodon ja sijainnin perusteella ne ajoittunevat läheisten Sjösängin ja Starrbölen kalmistojen tapaan varhaiseen metallikauteen.
Tarkastus 2022: Kohteella tehtiin maastokäynti alueen metsänkäyttöön, talvella 2022 tehtyyn kuusikon harvennukseen liittyen. Maastokäynnin yhteydessä pyrittiin kartoittamaan Jukka Moisasen vuonna 1993 kartoittamia röykkiöitä. Alueelta paikannettiin kaikkiaan 19 eri kokoista ja -näköistä kiviröykkiötä, joista osa mahdollisesti on Moisasen aiemmin kartoittamia. Pääosa röykkiöistä on kooltaan hyvin pieniä ja muodoltaan epämääräisiä, eikä niitä ulkomuodon perusteella voi varmasti pitää hautaröykkiöinä.
Pääosa vuoden 1993 kaivausraportin yleiskarttaan merkitystä muinaisjäännösalueesta on vuoden 1967 peruskartan perusteella ollut vielä tuolloin peltona, ja alueen korkeimmalla kohdalla on sijainnut lato, navetta tai vastaava rakennus jonka kylmämuurattu ajorammpi on edelleen nähtävissä maastossa. Vuonna 2022 paikannetut röykkiöt näyttävät pääosin sijoittuvan vuoden 1967 peruskartassa olevien peltokaistojen reunoille. Näin ollen on todennäköistä, että huomattava osa etenkin pienimmistä ja epämääräisimmistä kivilatomuksista on raivausröykkiöitä.
Vanhat peltoalat on myöhemmin metsitetty. Metsäkeskuksen tietokannan mukaan alueella on suoritettu metsäauraus 1980-luvulla, jolloin vanhan peltoalan ympärillä olevat rinteet on aurattu. Aurauksen jäljet ja vanhat metsäkoneen ajourat ovat edelleen nähtävissä maastossa. Auraus on nostanut luonnostaan hyvin kivisestä maaperästä erittäin paljon kiviaineista joka on muodostanut valleja aurausurien reunoille.
Kokonsa ja muostonsa puolesta selvästi muista erottuvia kiviröykkiöitä paikallistettiin alueen pohjoisreunalta ajorampin luoteispuolelta sekä alueen länsireunalta missä maasto alkaa kohota jyrkemmin. Länsireunalta löytyi myös suurehko, halkaisijaltaan n. 6 metrinen ja noin 2 metriä syvä, pyöreä kuoppa, jonka reunoilla oli irtokiveä vallina. Mahdollinen röykkiö paikallistettiin myös Bockbodasta länteen johtavan tien pohjoispuolelta. |