Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Haapasen tontti on edelleen asuttu. Rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Skapat: 19.6.2007 Senaste förändring: 19.6.2007
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2006
Skapat: 19.6.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist