Kitulan kylän tontit ovat sijainneet nykyisin lähes umpeen soistuneesta Kitulanjärvestä Kannusjärveen laskevan pienen joen länsirannalla. Maasto on kylän alueella suhteellisen jyrkkäpiirteistä: jokea kohti viettäviä rantaniittyjä ympäröivät korkeat kallioiset mäet. Asutus on keskittynyt pienille peltojen ja niittyjen ympäröimille kumpareille sekä Pitkämäen alarinteeseen.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kitula mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, jolloin kylässä oli 3 taloa. Vuonna 1571 taloja oli 4. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Kaipiaisen tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomassa ja peltona olevassa itäosassa on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Skapat: 19.6.2007 Senaste förändring: 19.6.2007
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2006
Skapat: 19.6.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist