Kuorsalon vanha kylä on sijainnut saaren kaakkoisosassa olevan Vanhankylänlahden pohjukassa. Vanhankylänlahteen mereltä johtanut uoma kuivui maannousun takia umpeen 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin kyläläiset alkoivat siirtyä saaren pohjois-, koillis- ja länsirannoille. Vanhankylän viimeinen asukas Maria Kristiina Lommi kuoli v. 1899.
Kuorsalo mainitaan historiallisissa lähteissä Korusala-nimisenä satamapaikkana jo v. 1387 eräässä Viipurin kaupungin omistusoikeuksia koskevassa kirjeessä (FMU 957). Viikinkiaikaiset (800–1000 jKr.) hautaröykkiö ja laivalatomus (ks. Hamina Savilahti) saaren kaakkoispäässä, Vanhankylänlahdelle johtaneen uoman molemmin puolin, viittaavat saaren olleen tunnettu satama- ja pysähdyspaikka paljon aikaisemminkin – jo viikinkien idäntielle kuljettaessa. (Rosén 1936:49-50,126-127.)
Ensimmäisen pysyvän asutuksen oletetaan saaristossa nimistön perusteella olleen ruotsalaisperäistä uudisasutusta, joka työnsi mantereen puolelta tulleen vanhemman suomalaisen eräkalastajakerrostuman tieltään. Saariston asuttaminen 1200- ja 1300-luvuilla kuuluisi siten osaltaan Karjalan valloituksen jälkeen toteutettuun järjestelmälliseen ”asutuspoliittiseen ohjelmaan”. Itse asutuksesta kertovat vanhimmat asiakirjalähteet ovat peräisin 1540-luvulta: Vuoden 1547 kirkollisveroluettelon mukaan Kuorsalon kylässä oli tuolloin viisi taloa. Hallinnollisesti Kuorsalo luettiin Vehkalahden yhteyteen vasta v. 1559 lähtien. (Rosén 1936:156,244-245,249.)
Kuorsalon autioitunut kylätontti on nykyisin heinittynyt, katajia, omenapuita ja erilaisia pensaita kasvava alue, jossa vanhan kylän elementit ovat edelleen hyvin hahmotettavissa. Näkyvissä on muutamien harmaiksi ravistuneiden pienten aittojen lisäksi lukuisia uunien, kiviaitojen ja rakennusten jäännöksiä. Varsinaista kylätonttia ympäröivässä maastossa on niin ikään kiviaitoja; vanhat pellot ojineen ovat myös havaittavissa. Kylän luoteispuolella on kylän hautausmaa, joka on edelleen käytössä. Suhteellisen varhaisen autioitumisen, oletettavasti jo rautakaudelle ulottuvan asutushistorian sekä poikkeuksellisen säilyneisyyden perusteella Kuorsalon kylätontti voidaan luokitella rauhoitusluokkaan 1 kuuluvaksi, valtakunnallisesti merkittäväksi muinaisjäännökseksi. |
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist
