Metsäkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven ja nykyisin umpeen soistuneen Mätäjärven pohjoispuolella Summanjoen mutkan länsirannalla peltojen ympäröimillä moreenimuodostumilla, Sippolanjoen ja Summanjoen yhtymäkohdasta noin 2 km etelään. Sahakoskessa kylän pohjoispuolella on ollut hyvä myllynpaikka, ja joen molemmin puolin hedelmällistä viljelysmaata. Keskiaikaisen kylän ohella paikalla on myös laajoja ja arkeologiselta löytöaineistoltaan rikkaita kivikautisia asuinpaikka-alueita (ks. Hamina Kuusisto, Hamina Klemolan seisake ja Hamina Klemolan peltokumpu).
Metsäkylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Metsäkylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Vanhin tonttimaa muodosti peltomaiden keskelle eheän kokonaisuuden: Storbyn eli Suurkylän, jonka laidoille syntyi myöhemmin suomalaisperäisiä taloja. Ensimmäiset ”kylät” ovat olleet ilmeisesti ennemminkin yksinäistaloja tai yhden isännän johdossa olleita pieniä taloryhmiä. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Metsäkylään on merkitty 19 taloa. (Rosén 1936:46-47,62, 128,156.)
Perimätiedon mukaan vanhin asutus, ns. Suurkylä, on sijainnut siellä, missä tiedon muistiin merkitsemishetkellä eli 1900-luvun alussa ovat sijainneet Klemolan, Aholan, Koivun sekä Ryysyn talot (Rosén 1936:115). Tällä tarkoitettaneen suhteellisen laajaa, edelleen peltojen ympäröimää muodostumaa, jossa sijaitsevat Mattilan ja Toikan tontit.
Mattilan tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Laajoilla rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist