Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. (Rosén 1936:115-116,127-128,139-146.)
Pampyölin vanha jakokunta käsitti koko Kirkkojärven eteläisen ranta-alueen. Vehkalahden keskuskylä sijaitsi Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä, nykyisen Haminan kaupungin paikalla. Kyseessä oli itse asiassa kolmen kylän: Pampyölin, Hietakylän ja Hirvelän muodostama kyläryhmä, johon kuuluivat myös kirkko ja pappila. Jakokunnan tilaluku nousi 1500-luvun puolivälissä lähelle kolmekymmentä, mutta vuosisadan lopussa sota-aika sekä kadot aiheuttivat autioitumista ja loppujen lopuksi talonpoikaisen asutuksen vähittäisen katoamisen 1600-luvulla. (Korhonen 1981:375-376.)
Kun Vehkalahden Uusikaupunki eli Hamina perustettiin v. 1653, erotettiin kaupungin alue Pampyölin kylän omistuksista ja Pampyöli ”muutti” Kirkkojärven kaakkoisrannalle jo aikaisemmin kadonneen Hirvelän kylän paikalle. Kaupungin läheisyyden vuoksi Pampyölin maita omistivat tavallisten talonpoikien lisäksi papit, upseerit, kauppiaat ja virkamiehet, ja v. 1743 koko kylä lahjoitettiin Haminan omistukseen. Pampyölin asutus vakiintui 1700-luvun kuluessa ja muuttui kaupungin kasvavasta vaikutuksesta huolimatta jälleen talonpoikaiskyläksi. 1700-luvulta lähtien Vehkalahden vanha keskuskylä oli siis verrattain pieni viiden talon kylä, kaupungin kyljessä oleva ”laita-alue”. (Korhonen 1981:376-377.)
Kirkkojärven kaakkoisrannan entisen Hirvelän, myöhemmän Pampyölin kylätonteista Peltola on jäänyt nykyisen Haminan kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan teollisuuskiinteistön alle. Muiden tonttien kohdalla talonpoikaiskylän ja maaseutumaisen asutuksen elementit ovat edelleen leimaavia kaupungin läheisyydestä huolimatta. Tontit ovat asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja. Rakennusten välissä sekä rakentamattomilla pelto- ja piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 tehtiin koekaivauksia tulevan kevyenliikenteenväylän linjauksella Nopasenmäentien ja Kirkkojärven risteyksen eteläpuolella. Alueelta ei löytynyt mitään 1900-lukua vanhempaan toimintaan liittyvää. |
tillbaka
Hamina Sivatti (Sigvartsby) Pousi ja Pampyöli (Bemböle/Hirvelä) Nopanen, Koekaivaus 2014 Esa Mikkola
