Ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076) mainittu Grotila eli Norsby oli alkujaan talonpoikaiskylä Poitsilan kartanon kupeessa, Kirkkojärven länsirannalla. 1500-luvun lopun sotavuosina kylän tilat autioituivat tyystin, ja Poitsilan aateliset isännät, Pietasi ja Hannu Poitz, ottivat v. 1604 vastatakseen entisten kyläläisten ja lunastivat näin tilukset itselleen. Poitz-suvun hallussa oli 1600-luvun alusta lähtien kaksi kylää, joista toinen oli aatelista rälssimaata ja toinen taas tavallista veromaata. Asiakirjoissa käytettiin puolestaan rinnan kolmea kylännimeä: Poitsila, Hillo ja Norsby eli Grotila. Varhaisimmissa asiakirjoissa Poitsila tarkoitti säteriä (= aatelisen asuinkartano), Norsby/Grotila taas talonpoikaiskylää. Hillo otettiin kylännimenä käyttöön vasta 1640-luvulla, jolloin se oli verokirjoissa Norsbyn rinnakkaismuoto. 1700-luvulla Poitsila ja Norsby alkoivat merkitä samaa ja Hillo puolestaan tarkoitti säteriä. (Korhonen 1981:563-564.)
Hillon kylä ja 1500-luvulta lähtien Hillon rälssitila on sijainnut Hillonlahden pohjukassa, sen pohjoisrannalla. Yksinäistalon paikka on jäänyt Haminan syväsataman alle. Hillon rälssimaan synty palautunee jo 1300-luvulle ja liittyy mahdollisesti Hillon asemaan rannikon vartioinnista ja puolustuksesta huolehtineen vartiotuliketjun osana Hillo on ollut Poitz-suvun hallussa ainakin 1400-luvun lopulta lähtien, mutta ilmeisesti tilan syrjäisen sijainnin takia suvun asumakartano Poitsila pystytettiin entisen Norsbyn eli Grotilan kylän maille, Hillon rälssitilasta noin 2,5 km koilliseen. (Rosén 1936: 269,292-294).
Norsby/Grotilan kylänpaikka on jäänyt nykyisen Haminan syväsataman ja inventointihetkellä osittain rakenteilla olleen omakotitaloalueen alle. On epätodennäköistä, että alueella olisi säilynyt merkittävässä määrin aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä (ks. 5.1.2. Hamina Hillo (Hillnäs)).
|
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist