Rakilan eli Brakilan talonpoikaiskylän vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Haminan kaakkoisrannikolla, suojaisan Rakilanlahden luoteisrannalla, aivan Suuren rantatien eteläpuolella. Paikalla on nykyisin vanhan puuston ympäröimiä Brakilan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta; savesta ja kanervista muurattu navetta sekä meijeri ovat peräisin 1860-luvulta. Brakilan kartanoympäristö on mainittu Museoviraston laatimassa rakennettua kulttuuriympäristöä koskevassa ”Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt v. 1993 -luettelossa”.
Brakila mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Brakilan vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Brakilasta on merkitty 3 taloa, mutta tiloista kaksi autioitui vielä samalla vuosisadalla. (Korhonen 1981:368; Rosén 1936:46-47,62,128.)
Jäljelle jääneen Sigfrid Heikinpoika Brakin viljelys jäi pysyvästi yksinäistilaksi, ja pystyi vuodesta 1630 alkaen varustamaan ratsumiehen. 1700-luvun puolivälissä vanhaa Viipurintietä pitkin matkanneet venäläiset joukko-osastot alkoivat aiheuttaa niin paljon harmia ja tuhoa, että Brakilan silloinen isäntä Heikki Samuelinpoika ”jätti huokaillen suuren vaivannäkönsä silleen ja muutti muualle”. Seuraavaksi Brakilan sai haltuunsa haminalainen kauppias ja sahanomistaja Reinhold Böisman, jonka aikana vanhasta talonpoikaistilasta tehtiin kartano. (Korhonen 1981:368-369.)
Brakilan kylätontin koillispuolella, Suuren rantatien molemmin puolin sijaitsevat peruskarttaankin merkityt Pistoolikivet, suuret siirtolohkareet, joiden takana matkailijoita ahdistelleilla rosvoilla oli perimätiedon mukaan tapana piileskellä (Knapas 1984:102). Kuninkaantien varrella sijaitsivat myös kartanon torpat, joiden torpparit huolehtivat viljelyksistä 1800-luvulla. Kartanon pohjoispuolisella Myllymäellä sijaitsee ympyrän muotoon asetetut tuulimyllyn peruskivet. Myllynpaikalle johtaa lännen puolelta pengerretty tie.
Brakilan vanhalla kylätontilla, nykyisen Brakilan kartanon alueella, on saattanut säilyä myös paikalla aiemmin sijainneen talonpoikaiskylän jäännöksiä rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla sekä rakennusten välissä, jopa iäkkäiden rakennusten alla. |
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist