Salmenkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven länsirannalla, Salmenvirran suulla, nykyisen Haminan kaupungin luoteispuolella. Husula, Husupyöli, Pyöli, Töytäri ja Salmenkylä muodostivat yhdessä oman jakokunnan, jonka rajat oli määritelty jo Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Yhdessä Hietakylän kanssa Salmenkylän-Husulan alue oli knaappien kanta-aluetta. Salmenkylä on ilmeisesti alkujaan ollut kokonaisuudessaan verovapaata rälssimaata. 1600-luvulla Salmenkylän ainoa verotila oli kappalaisen pappila, joka oli knaappiasemansa menettäneille suvuille kuulunut viljelys, joka 1500-luvulla muuttui kruununluontoiseksi. Knaappitiloja Salmenkylässä oli 1500-luvun puolivälissä viisi. (Korhonen 1981:519-536.)
Vehkalahden rannikkovyöhykkeen kylistä juuri Salmenkylässä, Husulassa, Husupyölissä ja Pyölissä on suomalainen nimistö vallitsevana, minkä on katsottu viittaavan siihen, että Kirkkojärven läntinen laita on Neuvottoman ja Salmen ohella Vehkalahden vanhin vakinaisesti asutettu seutu. Ensimmäiset asukkaat ovat mahdollisesti saapuneet muinaisen Lapveden alueelta ja Kannakselta. (Rosén 1936:93-94.)
Kirkkojärven laskusalmessa ns. Salmensillan luona on Linnamäki-niminen kumpu, johon on aikaisemmin liittynyt nimi Pirkkula. Nimen alkuperä lienee sanassa birk, joka on muinainen kauppapaikkaan viittaava termi. Salmessa on tällä kohdalla kivien täyttämä kynnys, jonka edustalle mereltä saapuneiden laivojen oli ankkuroitava. Vielä 1600-luvulla pidettiin markkinat ”Vehkalahden salmella”. Salmenkylä olisi siten ollut avainasemassa valvoessaan sekä kauppapaikkaa että Kirkkojärven laskusalmeen ankkuroituneita kauppa-aluksia ja Vehkajokea pitkin Kirkkojärvelle tulleita ylämaan tuotteita kuljettavia talonpoikaisveneitä. Oletettavasti Salmenkylä on myös kuulunut rannikkoa suojanneeseen vartiotuliketjuun, jonka muita asemia oli mm. Pyötsaaressa, Hillossa ja Kirkkojärven toisella laidalla Haralinvuorella. (Rosén 1936:94,135,272-273.)
Salmenkylän kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja. Läntisemmällä Vilkin tontilla on omakotitaloalue sekä Tompurin tilan rakennuksia peltoineen. Tompurin tontilla on maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Molemmilla tonteilla on suhteellisen runsaasti rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist