Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Skapat: 3.7.2007 Senaste förändring: 3.7.2007
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2006
Skapat: 3.7.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist