Tammion kylän vanhat tonttimaat ovat olleet levittäytyneinä saaren pohjoiskärkeen, missä Tammion saaristolaiskylä edelleenkin sijaitsee. Kylän vanhaan rakennuskantaan kuuluu noin 40 asuinrakennusta ulkorakennuksineen. Suurin osa nykyisistä päärakennuksista on rakennettu ennen 1870-lukua, vanhimmat jo vuosisadan alussa. Pihapiirin lisäksi taloihin kuuluvat myös rannassa olevat ranta-aitat ja venesuojat. Tammio kuuluu Ympäristöministeriön määrittelemiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.
Tammion saarella on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, varhaisimpien asiakirjatietojen mukaan saaressa asui 1500-luvun puolivälissä kaksi tai kolme perhekuntaa. Ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli Martti Laurinpoika (v. 1554–70). Tammio autioitui 1570-luvulla kokonaan, ilmeisesti venäläisten hyökkäyksen seurauksena. Saari oli tyhjillään, kunnes v. 1624 kaksi uutta yrittäjää saapui autioiksi jääneille sijoille. Näidenkin isäntienkin muutettua suotuisammille seuduille asuttivat Tammion kantaperheet: Kiisket, Pitkäset ja Suomalaiset kylän 1600-luvun loppuun mennessä. (Korhonen 1981:514-515.)
Kukin perhekunta asutti oma kulmaustaan kylästä. Jokaisella taloudella oli niin ikään omat kala-aitat, venevajat, karjasuojat ja talousrakennukset, jotka oli rakennettu rykelmäksi pienelle alueelle. Toimeentulo saatiin merestä, kalastamalla ja rahdin purjehduksella. (Korhonen 1981:514-515.)
Tammion saarta kuvaavassa v. 1775 olevassa revisiokartassa taloja on merkitty nykyisen kylä-alueen länsi- ja itäreunaan. Varsinaista kylätonttia on hankala rajata kyseisen kartan perusteella. Koska Tammion rakennuskanta on iäkästä ja kevyttä ja rakennukset on sijoiteltu suhteellisen väljästi, on mahdollista että kylän alueella on säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Tammion kylätonttia ei tarkastettu maastossa v. 2006 inventoinnin yhteydessä
Skapat: 3.7.2007 Senaste förändring: 4.8.2015
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2006
Skapat: 3.7.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist