Vehkjärven kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Vehkjärven luoteisrannalla, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla, Lappenrannantien ja Myllyjoen rajaamalla alueella. Kylän sijainti oli kulkuyhteyksien suhteen erinomainen: Vehkjärvestä etelään laskevan Vehkajoen kautta päästiin rannikolle ja kylän länsipuolelta kulki pohjoiseen johtava maantie.
Vehkjärvi on Vehkalahden nuoria kyliä, joka itsenäistyi omaksi asutusyksikökseen vasta 1500-luvulla. Vehkjärvi kuului keskiajalta lähtien Myllykylän jakokuntaan, jolla oli laajoja yhteisomistuksessa olevia alueita. Tästä johtuen jakokuntaan kuuluneiden kylien, Vehkjärven, Myllykylän ja Kolsilan, väliset omistussuhteet olivat pitkään hyvin sekavat ja riitaisat. Riidat pelto- ja niittyosuuksista päättyivät vasta v. 1784, kun pitkään odotettu maanjako maanmittareiden toimesta vihdoin toteutettiin. (Korhonen 1981:409-410; Rosén 1936:207.)
Ensimmäisissä veroluetteloissa 1500-luvulla isäntiä mainitaan viisi tai kuusi. Kylän keskiajalta periytyviä kantasukuja olivat Hildhit, Jobbet ja Suomalaiset. Vehkjärven tilaluku alkoi laskea 1500-luvun lopulla, ja Vehkalahden kirkkoherra Jacobus Laurenti muodosti itselleen suurtilan tyhjilleen jääneistä maista v. 1590 vaiheilla. Papin tila – myöhempi Uski palasi takaisin talonpoikaiseen omistukseen 1600-luvun lopulla. Samoihin aikoihin syntyi kylään uusi herraskainen tilus, kun Kymenkartanon vouti Hans Holländer hankki itselleen Jobbein ja Suomalaisten sarat ja osuudet ja asettui kylään asumaan. 1720-luvulla Holländer sai jälleen talonpoikaisen viljelijän ja kylän tilaluku vakiintui kahteen. (Korhonen 1981:424.)
Vehkjärven vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 1830 kartan perusteella rajattujen kahden tontin lisäksi kylään kuuluvaa asutusta on saattanut olla myös nykyisen Uutelan tilan paikalla Uskin ja Holländerin välissä sijaitsevalla kumpareella sekä Uskin pohjoispuolella kohoavan Holmaharjun eteläosassa. Molemmilla kylätonteilla sekä niiden ympärillä on useita kivikautisia asuinpaikkoja (ks. Hamina Lautamies-Uski ja Jaskala).
Skapat: 4.7.2007 Senaste förändring: 4.7.2007
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2006
Skapat: 4.7.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist