Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Vanhin maininta on vuodelta 1511 ja vanhin kartta on vuodelta 1647. Vuonna 2002 tutkittu alue sijaitsee kallioisella saarekkeella peltojen keskellä, jolla on useita istutettuja puita ja sitä on vahvasti muokattu tilan käytön myötä. Tilalla on useita ulkorakennuksia, eläinaitauksia ja -häkkejä.
Saarekkeelle nousee eteläpuolelta kapeita peltokaistaleita. Nykyinen ranta sijaitsee saarekkeesta n. 450 m kaakkoon.
Saarekketta ympäröivät pellot tutkittiin pintapoimien inventoinnissa 2002. Suurin osa löydöistä tulivat saarekkeen etelä- ja länsipuolilta. Erityisesti etelärinteen peltokaistaleet tutkittiin tarkasti. Löytöinä saatiin talteen keramiikkaa, lasia, fajanssia, kuonaa, posliinia ja nauloja. Potentiaaliset asuinpaikkakohdat kartoitettiin ja niitä tutkittiin tarkemmin koepistoin: niistä löytyi lähinnä tiilimurskaa. Pohjoispuolella on alue, jossa havaittiin paksuhko hiilikerros. Se tutkittiin metallinpaljastimella, mutta kaikki löydöt olivat resenttejä.
Vuoden 2008 inventoinnissa todettiin, että Degergårdin kylätontti on todennäköisesti sijainnut ainakin keskiajan lopulla vanhimman kartan (vuodelta 1647) osoittamassa paikassa nykyisen kylämäen luoteispäässä, ja että alueella saattaa olla säilyneitä maanalaisia rakenteita. On myös mahdollista, että inventoinnissa havaitut jäännökset (kellarinkuoppa ja kaksi rakennuksen perustusta), jotka sijaitsevat Stamgårdin itäpuolella ja noin 200 metriä etelään kylätontin todennäköisestä sijaintipaikasta, ilmentävät alueen varhaisen asutuksen levintää, sillä ne sijaitsevat vanhimman kartta-aineiston osoittaman ydinalueen piirissä peltojen eteläreunassa. Kohteen tarkempi määrittely vaatii kuitenkin lisätutkimuksia. |