Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin 1500 metriä Autiotuvasta kaakkoon on näyttävä turverakennuksen pohja. Tämä rakennus on itäisin joenrannalla sijaitsevista turvekodanpohjista. Rakennuksen pohja sijaitsee rinteessä olevalla tasanteella, noin 20–30 metrin päässä joesta. Kotasijassa ja sen ympärillä kasvaa suuria koivuja ja katajia.
Kodanpohja on muodoltaan nelikulmainen: 4,7 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Kodan vallit ovat todella mahtavat: noin metrin levyiset ja 50–100 senttiä korkeat. Ne on tehty hiekkaisesta turpeesta. Vallin mahtavuutta kuvaa se, että siihen on kettu joskus kaivanut pesäluolansa. Kodan keskellä on ollut 100 x 80 sentin kokoinen avoliesi, árran. Kodan kaakkoisnurkassa on jonkinlainen osittain maanalainen kivirakenne. Oviaukko erottuu selväsi. Kodan ovi on avautunut etelään.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007
Undersökningar
Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen inventering 2002
Anmärkningar: Juovvaskáidin muinaismuistoalue
Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat selkeästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin.
Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla.
Alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistoalue, joka tulisi huomioida kokonaisuutena. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Koordinater