Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella, noin 1000 metriä Autiotuvasta kaakkoon on suuri turvekodanpohja. Se sijaitsee ruohoisen ja rehevän puronotkelman tasaisella ja suojaisella itäreunan leventymällä. Paikalla on mahdollisesti ollut aikaisemmin lähde. Matkaa joelle on noin 50 metriä. Sitä ja heinäistä aluetta erottaa pieni vetinen heinäsuo. Alueella kasvaa runsaan heinikon lisäksi paljon katajaa, myös kotasijassa.
Kodansija on nelikulmainen, 4,4 metriä pitkä ja 3,6 metriä leveä. Kodan keskellä on nelikulmainen avotulisija, árran, joka on kooltaan 50 x 50 senttiä ja yli 20 senttiä korkea. Kotasijan lounaisnurkkaan on tehty myöhemmin pieni sekundaarinen tulistelupaikka, joka on kooltaan 30 x 30 senttiä.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007
Undersökningar
Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen inventering 2002
Anmärkningar: Juovvaskáidin muinaismuistoalue
Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat selkeästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin.
Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla.
Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Koordinater