Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin 600 metriä autiotuvasta kaakkoon on näyttävä turverakennuksen pohja. Tämä rakennus on läntisin joenrannalla sijaitsevista turvekodanpohjista. Rakennuksen pohja sijaitsee 60 metrin päässä joesta, suojaisessa paikassa, melko jyrkän rinteen tasanteella.
Rakennus on ollut kookas suorakaiteen muotoinen turvekota tai -talo. Rakennuksen seinävallit ovat paksut ja erottuvat hyvin. Rakennuksen lounaisnurkassa on romahtanut, luonnonkivistä ilman laastia muurattu piisi. Piisin vierellä on ovi, joka on joen eli etelän eli alarinteen puolella. Piisin kohdal-la seinärakenne on osittain säilynyt: piisikiviä vasten on tuohta, sitten reunapuusta sahattua lautaa pystyssä ja uloimpana turvetta.
Rakentamisessa on käytetty ostonauloja. Rakennuksen mitat ovat etelästä pohjoiseen noin 4 metriä, itä-länsisuunnassa noin 4,5 metriä. Piisikasan leveys on noin 1,5 metriä. Piisikiviä on romahtanut pitkälle alarinteeseen. Piisin alle ovat jääneet puunhaarasta tehdyt tikkaat. Rakennuksen viereen erilleen on kerätty pala ikkunalasia. Se vaikuttaa käsin leikatulta ja valumisesta päätellen melko iäkkäältä. Samaan kohtaan on koottu puunrankoja, pyöreitä puupaalu-ja, laudankappaleita, haarapuu ja mahdollinen viikatteen tai muun työkalun varsi, johon on kaiverrettu teksti (alku osittain epävarma): RAIKKA 71.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007
Undersökningar
Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen inventering 2002
Anmärkningar: Juovvaskáidin muinaismuistoalue
Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat selkeästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin.
Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla.
Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Koordinater