Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavan Rautalanselän länsirannalla, Hepokallion ja Kirskallionniemen välissä on viisi pientä louhosaluetta eli lompkaa, jotka ovat olleet käytössä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.
Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä):
1. Santaniemen etulompka (pkoo: 6716513, ikoo: 3539517) sijaitsee noin 1,3 km Pyterlahden louhoksesta lounaaseen. Louhoksen on todennäköisesti perustanut Timofei Semeonowitsh Lukianof (”Pissari”) noin v. 1890. Hän lopetti louhoksen käytön noin v. 1912, jonka jälkeen Martti Kyckling teetätti louhoksen hylkykivistä sepeliä noin vuoteen1914. Kivi irrotettiin poraamalla. Lompkan lastauslaituri oli Virolahden pisimpiä ellei pisin; samaa laituria käytti myös Santaniemen eteläpuolella oleva Hopialompka. Rannansuuntaisesti kulki pitkä kuljetusrata. ”Pissari” rakennutti myös Siipioravanvuoren pohjoisrinnettä seuraavan tien louhokselleen. 1900-luvun alussa louhoksella työskenteli noin 15 miestä ja toistakymmentä naista, etupäässä venäläisiä. Louhoksen konttorirakennus oli jäljellä vielä 1980-luvulla. Lisäksi paikalla oli kaksi asuinrakennusta työmiehiä varten, paja, sysikoppi ja hirsinen varastorakennus.
2. Hopialompka (pkoo: 6716336, ikoo: 3539581) oli myös Timofei Lukianofin aloittama 1890-luvulla. Työt loppuivat noin vuonna 1900, jonka jälkeen Martti Kyckling teetti hylkykivistä sepeliä. Paikalla on jäljellä valmiiksi pinottua kiilakiveä.
3. Rivilompka (pkoo: 6716037, ikoo: 3539740) oli myös Lukianoffin perustama. Louhoksella oli oma noin 100 metriä pitkä lastauslaituri, varastorakennus ja paja.
4. Relovan (Artsinan) lompka (pkoo: 6715775, ikoo: 3539766) on todennäköisesti ollut käytössä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Kivi irrotettiin vakokiilamenetelmällä. Noin 100 metriä pitkä lastauslaituri on ollut louhoksen pohjoisosassa olevassa niemessä. Laiturin rakensi uudelleen Martti Kyckling 1912?14, hyödyntäessään louhoksen hylkykiviä.
5. Ryövärniemen louhos (pkoo: 6715260, ikoo: 3539624) on pieni louhos, jota on ilmeisesti hyödynnetty kahteen otteeseen 1700-luvulla ja 1880-luvulla (Raunio 1965). Kiven irrotuksessa käytettiin vakokiilamenetelmän lisäksi myös porausta. Paikalla on ollut kaksi lastauslaituria. |