Hindsby mainitaan ensimmäisen kerran 21.6.1425. Hindsby oli 21 tilallaan Sipoon suurin kylä vuonna 1543. Hindsbyn 1500-luvun tiloista tunnetaan nimeltä Nygård, Petas, Knuters, Lilljofs, Meilis, Nabbis, Paljoki, Prästbacka, Staffas, Storjofs, Torrbacka, Trumpetas, Höstman ja Lill- ja Stor-Hovet.
Hindsbyn kylässä oli 1700-luvun jälkipuoliskolla kuusi tonttimaata: 1) kyläkeskus = Staffas, Prästbacka, Kuras, Meilis, Lilljofs, Storjofs, Petas, Lill-Hovet, Martis, Nabbis ja Knuters; 2) Göstas; 3) Stor-Hovet; 4) Paljoki; 5) Torrbacka; 6) Nygård.
Hindsbyn keskusalue on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Pohjoisessa mäen päällä hiukan erillään varsinaisesta ryhmäkylästä sijainneen Stor-Hovetin paikalla on nykyään Hofgårdin päärakennus. Kartanon ympärillä puistomaisessa miljöössä näkyy useita rakennusten pohjia ja mahdollisesti myös tuulimyllyn paikka. Kartanorakennuksen ympäristön topografiaa on muokattu viime vuosisatojen aikana voimakkaasti.
Varsinainen Hindsbyn kylä sijaitsee mäen etelärinteellä olevalla terassilla, jonka itä-länsisuuntainen tie jakaa kahteen osaan. Hindsbyn keskustontti on omakotitaloistunut ja kylän alkuperäinen ilme on suurelta osin kadonnut. Vanhoja pihapiirejä ei ole säilynyt. Lännessä tienristeyksen luona on kuitenkin jäljellä katkelma vanhaa kyläraittia. Lisäksi kylä on edelleen varsin tiivis ja paikoin jopa ryhmäkylämäinen. Alueella on sekä uusia että vanhoja kevyt- ja raskasrakenteisia taloja. Kylässä on pihamaiden lisäksi laajoja tyhjiä alueita. Osa tontista on esimerkiksi hevoslaitumena. Itä-Länsisuuntaisen tien eteläpuolisella pellolla näkyy siellä täällä mahdollisia rakennusten paikkoja.
Etelästä itä-länsisuuntaiselta tieltä kylän halki ylös mäelle johtavan Hofgårdintien linjaus on peräisin viimeistään 1700-luvulta.
|