Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
tillbaka
Koordinater
Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007; Inventointi; 2007