Nickby mainitaan ensimmäisen kerran 30.9.1442 (Nyberg 1931, s. 338). Nickbyssä oli vuonna 1543 kymmenen tilaa. Nimeltä tunnetaan Gubbis, Jåffs, Jussas, Klockars, Mix, Ollas ja Segers. Kolme nimeltä tuntematonta tilaa muodosti vuonna 1610 pohjan Nickbyn säterille. Kylän tiloista ainoastaan Gubbis oli autiona pitempään, nimittäin 1630-luvun alusta 1650-luvun loppuun.
Kylällä oli 1500-luvun puolivälissä kuusi ulkokylämiestä. Osa ulkokylämaasta jaettiin vuonna 1556 kylän talonpoikien kesken. Norkullan Hans Eriksonilla oli ulkokylämaalla Löthensin rälssitila. Löthens oli autiona lähes koko 1600-luvun.
Nickbyn käytössä olleet tilat jakaantuivat 1600-luvun lopulla kahdelle tonttimaalle: 1) säteri; 2) kylä: Gubbis, Jåffs, Jussas, Klackars, Mix, Ollas ja Segers.
Nickbyn kyläkeskus on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaa jakaantuu edelleen seitsemään kyläraitin varrella olevaan osaan niin kuin 1600-luvun lopulla. Toisaalta alue on omakotitaloistunut ja menettänyt samalla lähes täysin vanhan ilmeensä. Rakentamatonta tilaa on pihoilla ja laidoilla. Alueella on pääasiassa raskasrakenteisia taloja.
Skapat: 5.3.2008 Senaste förändring: 23.11.2017
Undersökningar
Suhonen inventering 2007
Skapat: 29.4.2008
Mikroliitti inventering 2020
Anmärkningar: Aluerajausta tarkistettiin niin, että nyt tutkitut peltoalueet rajattiin siitä pois koska niissä ei havaittu mitään merkkejä siitä, että pellossa voisi olla suojeltavia arkeologisia jäännöksiä tai että
vanhat tonttimaat olisivat ulottuneet nykyiselle pelloille.
Vanhan kylätontin alue on ollut intensiivisesti käytössä ja edelleenkin asuttua ja rakennettua. Ei ole aivan mahdotonta, etteikö talojen välisillä pihamailla voisi olla maan
alla säilyneenä merkkejä vanhimmasta asutuksesta - ilmeisesti kuitenkin vain suppeilla
aloilla.
Nykyaikaisesta rakennuskannasta huolimatta alue on edelleen vanhan kylätontin omainen ja sen voi alueelta edelleenkin hahmottaa.
Skapat: 17.2.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Sipoo, Inventointi 2007 V.-P. Suhonen
